Impulssi -filosofia

Hyvä elämä koostuu kuormituksen ja palautumisen tasapainon mahdollistamasta vitaliteetista (energisyys ja elinvoimaisuus), joka on jaksamisen, aikaansaamisen ja onnellisuuden perusta. Liiallinen ja pitkään jatkuva kuormitus johtaa uupumiseen, kun taas liian vähäiset haasteet johtavat ennen pitkää masennukseen. Sen vuoksi ei kannata tavoitella mahdollisimman stressitöntä elämää, vaan parempia stressinhallinnan taitoja. 

Impulssi -filosofia pohjautuu parempiin kokonaiskuormituksen hallinta- sekä voimavarojen säätelytaitoihin. Sen perustana on itsensä perusteellinen tunteminen. Henkilön on kasvettava itse hyvinvointinsa asiantuntijaksi ja otettava vastuu oman hyvinvointinsa johtamisesta.

Kestävän muutoksen vankka perusta rakentuu energiaa lisäävien, lataavien ja palauttavien tekijöiden pohjalle. Hyvinvointitottumusten muutoksen yleisin kompastuskivi on lähteä liikkeelle kehittävistä ja kuluttavista toimenpiteistä, vaikka energia ja edellytykset niiden toteuttamiseen loistavat poissaolollaan. Yhtäaikainen liikunnan määrän sekä tehon lisääminen ja vähäenerginen dieetti on hyvä esimerkki lähtökohdiltaan mahdottomasta, mutta varsin yleisestä ”pahoinvointiponnistuksesta”.

Kiitollisuus ja arvopohjausuus tarjoavat vahvat mentaaliset lähtökohdat onnistuneelle muutokselle. Kun pysähdyt välillä tarkastelemaan niitä asioita, jotka ovat elämässäsi hyvin, ja joista olet kiitollinen, voit ponnistaa vahvemmalta pohjalta myös tavoitteidesi kimppuun. Kun tavoitteesi ovat vielä kytköksissä tärkeimpiin arvoihisi, on sitoutumisesi ja motivaatiosi huomattavasti kestävämpää ja tulokset pysyvämpiä. Kannattaakin keskittyä kaukana siintävän tavoitteen sijaan tekemään päivittäiset, itselle tärkeät asiat hieman paremmin ja iloita pienistäkin onnistumisista. Kiitollisuus lisääkin tutkitusti onnellisuutta, parantaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointiasi ja vähentää kipuja, stressiä ja unettomuutta.

Arvojen kirkastaminen on tärkeää tavoitteita asetettaessa. Kun löydät yhteyden muutoskohteen sekä itsellesi merkityksellisten asioiden välillä, kasvaa samalla myös motivaatio, sitoutuminen sekä periksi antamattomuus tavoitteenmukaisesti elämiseen. Arvojen kirkastaminen muistuttaa meitä elämän tärkeistä asioista ja on hyvä lähtökohta kaikissa muutostilanteissa.

Fyysisestä näkökulmasta muutos kannattaa startata aina voimavarojen riittävyyden varmistamisesta. Edellytyksesi onnistumiseen paranevatkin huimasti, kun varmistat riittävän palautumisen huomioimalla ensin riittävän unen, levon ja palautumisen arjessasi. Helpoin ja tehokkain terveysteko onkin lisätä vuorokauteen tunti lisää uniaikaa. Se luo vahvan pohjan myöhemmille, voimavaroja kuluttaville toimenpiteille.

Toinen välittömästi energiaa ja voimavaroja tarjoavista sekä pidemmällä aikavälillä terveyttä rakentavista toimenpiteistä liittyy ravitsemukseen. Ennen laadullisia toimenpiteitä kannattaa kiinnittää huomiota riittävään energiansaantiin sekä säännölliseen ateriarytmiin. Kun energiaa saadaan riittävästi ja tasaisesti pitkin päivää, on laadullisten toimenpiteiden tarkistaminen helppoa ja tuskatonta, eikä henkilön tarvitse missään vaiheessa kärvistellä nälässä.

Vasta edellisten, kestävään muutokseen tarvittavien voimavarojen varmistamisen pohjalta kannattaa ponnistaa kuluttavien/ kehittävien toimenpiteiden kimppuun. Mentaalisesta näkökulmasta kuluttavia, mutta kehittäviä tekijöitä ovat motivaatio sekä tavoitteellisuus.

Motivaatio on mentaalista energiaa ja toimintaa synnyttävää voimaa. Syy toiminnalle voi löytyä joko sisältäsi tai ulkopuoleltasi. Sisäinen motivaatio on pysyvämpää, omasta tahdosta syntyvää arvojen mukaista toimintaa. Ulkoinen motivaatio on muutoksille alttiimpaa, ympäristöstä riippuvaa, usein palkkioon tai rangaistukseen perustuvaa toimintaa.

Motivaatio ilmentää vireyttämme ja halukkuuttamme toimia. Jos koemme, että kykenemme (pystyvyys) tekemään treenin, olemme motivoituneempia toteuttamaan sen. Tämän vuoksi pilkoimme tavoitteen sekä sen eteen toimimisen osiin (minimi-medium-optimi -malli). Voit sopeuttaa treenit aina sen hetkisiin voimavaroihin ja pystyvyyden tunteeseen, ylläpitääksesi paremmin motivaatiosi.

Liiallisen tavoitteen perään ponnistelun sijaan, kannattaa tavoite pyrkiä näkemään mieluummin tekemisen sivutuotteena (toimintatavoite). Kun teet itsellesi merkityksellisiä asioita ja nautit tekemisestä, voit elää onnellista elämää juuri nyt, tavoitellen kuitenkin jatkuvasti tason nostoa ja itsesi kehittämistä.

Fyysisestä näkökulmasta voimavaroja kuluttavia, mutta kapasiteettia lisääviä toimenpiteitä ovat aktiivisuus sekä treenaaminen. Ne siis heikentävät hetkellisesti vitaliteettiamme, mutta lisäävät superkompensaation eli kehon ylikorjausmekanismin kautta fyysistä reserviämme eli niin sanottua turvamarginaaliamme. Toisin sanottuna suorituskykymme, fyysisen sekä psyykkisen stressin sietomme ja kykymme palautua kuormituksesta paranevat rasituksen sekä sitä seuraavan levon johdosta.

Kuormitusta ei kuitenkaan kannata kerryttää kuormituksen ja stressiä stressin päälle, vaan keholle ja mielelle kannattaa tarjoilla sen hetkisiin voimavaroihin peilattuna joko elvyttäviä eli palauttavia, tai ylikuormittavia eli kehittäviä impulsseja. Ponnistusten mitoittaminen kulloisiinkin voimavaroihin on kupletin juoni: Kuormittuneena riittää, että teet edes vähän. Silloin puhumme impulssi -filosofian pohjalta minimistä. Kun voimavarasi ja motivaatiosi ovat keskinkertaisella tasolla, kannattaa keholle sekä mielelle tarjoilla medium -tasoisia, ylläpitäviä ponnistuksia. Sen sijaan silloin kun palautuminen on hyvällä tasolla, energiaa riittää ja motivaatio on korkealla, voidaan sitten irrotella ja treenata optimi -treenin merkeissä kehoa ylikuormittaen sekä suorituskyvyn kapasiteettia kehittäen.

Yksinkertaisuudessaan minimi-medium-optimi -malli toteutuu esimerkiksi kuntosaliharjoittelun osalta seuraavasti: Väsyneenä ja kuormittuneena tee ainoastaan yksi sarja per liike (minimi) varsinaista lihaskuntotreeniä salilla. Keskity tiukan vääntämisen sijaan kehon ja mielen elvyttämiseen huolellisin lämmittelyin sekä venyttelyin. Semi-voimavaroin varustettuna tee salitreeniä kaksi sarjaa per liike (medium). Tee kohtuurasitteinen treeni, mutta jätä muutama toisto varoja ”piippuun” (2-4) kussakin sarjassa. Hyvin palautuneena ja motivoituneena voit sitten painaa saliohjelmaasi läpi optimaaliset 3-4 sarjaa per liike ja runtata viimeisetkin toistot sopivasti pinnistellen ja ponnistellen (varoja 0-2 toistoa) sarjan loppuun.  

Aina ei siis kannata treenata täysillä. Maksimi onkin toiminta- ja suorituskykyä edistävien elämäntapojenkaan kohdalla harvoin optimi. Itse asiassa minimi voi useassa tapauksessa olla huomattavasti parempi valinta. Pääasia nimittäin on, että teet edes vähän, kunhan se toistuu riittävän useasti. Väliin jäänyt ateria uuvuttaa ja heikentää palautumista, mutta jo pelkkä lasillinen vettä ja kourallinen pähkinöitä auttavat ylläpitämään neste- ja energiatasapainoa, joka tukee siten hyvinvointia. Toteuttamatta jäänyt treenikerta syö motivaatiota sekä hidastaa tavoitteen saavuttamista, kun taas pelkkä kolmen liikkeen mikrotreeni luo jo tarvittavia toistoja, tyytyväisyyttä ja vie pienin askelin kohti tavoitetta. Lyhyeksi jääneet unet nakertavat jaksamista sekä alentavat vastustuskykyä stressin ja sairauksien näkökulmasta, mutta päivään lisätyt helpot ja lyhyet tauot, hengitysharjoitukset tai minimeditaatio auttavat kehoa palautumaan, jaksamaan ja vahvistamaan immuniteettiasi. 

Aktiivinen ja hyvä elämä edellyttää siis hyvää itsetuntemusta ja itsensä johtamista sekä fiksua säätelyä lataavien sekä kuluttavien tekojen välillä. Kun omaksut impulssi –menetelmän, on sinulla käytössäsi työkalut, joiden avulla voit säädellä stressin ja palautumisen välistä suhdetta niin, että voimavarasi riittävät täysipainoisesta elämästä nauttimiseen ja jatkuva kehitys on mahdollista saavuttaa sekä ylläpitää hamaan tulevaisuuteen saakka.

Jos kaipaat parempia työkaluja stressitasapainon ja kokonaiskuormituksen hallintaan, niin Impulssi -kirja on hyvä hankinta asiakkaidesi ja miksei myös sinun iloksesi: https://docendo.fi/sivu/tuote/impulssi/2767622

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa:

Riku Aalto

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Testaa, olisiko sinusta personal traineriksi?

Rakensimme pienen testin, jolla voit selvittää luonteenpiirteitäsi tai tämänhetkisiä arjen vaatimuksia personal trainerin työn kannalta. Testi sisältää myös osion, jossa voit testata lyhyesti tietojasi kehittävän harjoittelun lainalaisuuksista.

Käy tekemässä lyhyt testimme osoitteessa: impulssi.typeform.com/pt-testi

Lue lisää

Impulssi Personal trainer -koulutusopas

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Elintapavalmentamisen ammattilainen -opas​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta personal traineriksi​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Evästeilmoitus

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla ”Hyväksy” hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä.

Tulossa

Julkaisemme Impulssi Valmentajayhteisön pian. Jättämällä yhteystietosi saat kutsun ensimmäisen joukossa ja pääset osallistumaan mm. Valmentajakahveille.