Dieetti vai elämäntapamuutos?

Jos tarkkoja ollaan, sana dieetti ei tarkoita kuuria, vaan ruokavaliota. Ja mitä tahansa dieettiä voidaan noudattaa hyvin tai huonosti. Mikäli dieetti parantaa ravitsemuksen laatua, kuten ateriarytmiä, kasvisten määrää, nautittavien hiilihydraattien ja rasvojen laatua, veden juontia sekä syömisen joustavuutta, on sillä positiivisia vaikutuksia terveyteen sekä hyvinvointiin. Jos dieetti sen sijaan rajoittaa, yksipuolistaa tai korostaa jotakin tiettyä makro- tai mikroravintoainetta ruokavaliossa, johtaa se vääjäämättä hyvinvoinnin heikentymiseen.

Helposti, nopeasti ja täysin suvereenisti

Me ihmiset toimimme usein minimienergiaperiaatteen pohjalta. Etsimme kuumeisesti helpointa, nopeinta ja tehokkainta tapaa päästäksemme eroon läskeistämme tai saadaksemme syödä vapaasti, ilman pelkoa lihomisesta tai terveysriskien pompsahtamisesta.

Jos dieetin mainoslauseet lupaavat fantastisia tuloksia ilman ponnistelua, on syytä suhtautua kyseiseen dieettiin erityisellä varauksella. Tällaisia lupauksia ovat muun muassa se, että dieetin aikana saa syödä täysin vapaasti, ei tarvitse kokea lainkaan nälkää, terveys kohenee ilman ruokavalion laadun parantamista sekä se, että tulokset ovat saavutettavissa ainoastaan kyseistä dieettiä noudattamalla.

Ei hyvää ilman huonoa

Jokaisessa dieetissä on jotain hyvää ja jotain huonoa. Jos tavoitteena on painon pudottaminen tai hallinta ruokavalion avulla, niin rajoittamalla energian saantia kulutusta vastaavaksi tai sitä matalammaksi, ovat vaikutuksen poikkeuksetta tästä näkökulmasta positiivisia. Ja jo 5 %:n painonpudotuksella on positiivisia vaikutuksia myös esim. veren rasva- ja sokeriarvoihin sekä nivelten ja muiden tukikudosten hyvinvointiin. Ainoa pysyviä muutoksia aikaansaava dieetti on kuitenkin sellainen, jonka noudattamiseen kykenet sitoutumaan lopun elämäksesi. Sen vuoksi ruokavaliosta kannattaa rakentaa sellainen, että sen noudattaminen on mahdollisimman sujuvaa, joustavaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä elämänlaatua parantavaa.

On turhaa luulla, että jokin dieetti olisi aivan ylivoimaisen hyvä ja, että muut olisivat siihen verrattuna huonoja. Jos mainoslauseissa verrataan ja korostetaan sitä, että ravitsemukselliset hyödyt ovat saavutettavissa ainoastaan kyseisellä dieetillä, asennoidu viestiin varauksella. Suhtaudu mieluummin eri dieetteihin niin, että poimit niistä parhaat oivallukset omaan työkalupakkiisi, josta voit tarvittaessa kaivaa esille juuri kyseisen hyödyn tavoitettasi tai elämäntapamuutostasi tukemaan.

Paluu tulevaisuuteen

Jos Sinulla on haasteita painonhallinnassa, makeanhimossa, nälän säätelyssä, vireydessä, mielialassa tai terveydentilassa, ei ravitsemusta rajoittava kuuri tuo helpotusta ongelmaan. Sen sijaan se yleensä korostaa ongelmaa kuurin päättymisen jälkeen. Kuurilla onkin aina alku sekä loppu ja lopun tilanne on harvemmin lähtötilannetta parempi. Sen sijaan energia, voimavarat, itsekuri sekä tahdonvoima ovat huvenneet ja mieli halajaa energiapitoista palkintoa kaiken kurjuuden sietämisestä.

Se mitä rajoitamme kasvaa

Ruokavalion rajoittaminen toimiikin lähes aina itseään vastaan. Kun ryhdymme rajoittamaan jotakin, esimerkiksi herkkuja ruokavaliostamme, korostuu niiden ajattelun osuus mielessämme. Koetappa nyt olla ajattelematta sitä kuuluisaa vaaleanpunaista elefanttia, niin ymmärrät mistä puhun. Pian et ajattelekaan muuta kuin pinkkiä fanttia (tai tässä tapauksessa herkkuja) ja repsahtaminen on enää ajan kysymys.

Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista lähes 70 % tuntee syyllisyyttä syömistä kohtaan. Koemme syömisen ”likaisena puuhana”, vaikka kyse on elämää ylläpitävästä, terveyttä vaalivasta, hyvinvointia rakentavasta sekä mielihyvää tuottavasta toiminnasta.

Suhtaudu syömiseen rennosti mutta reippaasti

Tosiasia kuitenkin on, että ravitsemuksen laatu ratkaisee pitkälti sen, rakentaako tai nakertaako ruokavalio hyvinvointiasi. Jokainen suupala voikin olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Kun päivittäin toistuvat valinnat ovat pääosin terveyttä edistäviä ja syöt 80-90 %:sesti terveyttä tukevasti, voivat loput 10-20 % olla mielihyvää tuottavia, hieman heikkolaatuisempiakin valintoja. Jos sen sijaan arki on pelkkää juhlaa (ja juhlaruokaa) tai nälässä kärvistelyä syömistä kahlitsevalla dieetillä, on syytä pysähtyä tarkastelemaan asennoitumistasi syömiseen.

Ravitsemuksen laadun lisäksi myös suhtautumisellasi ravitsemukseen on paljon väliä onnistumisesi ja onnellisuutesi näkökulmista. Jos suhtaudut syömiseen rajoittavan joustamattomasti, ilottomasti ja jokaista suupalaa stressaten, ei se tue millään tavalla terveyttäsi, hyvinvointiasi sekä painonhallintaasi. Rennompaan suhtautumiseen nojaaminen ei olekaan velttoilua ja itsekurin heikkoutta, vaan järkevää suhtautumista syömiseen. Ravitsemuskin on asennelaji, suhtaudu siihen rennon joustavasti. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *