Nopea vastaus:

info@impulssi.fi

Whatsapp:

050 3024 324

Elintapavalmennus ei ole tärkeää vaan välttämätöntä

Liikunta- ja terveysvelka kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Suurin osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän ja etääntyy luonnollisen liikkumisen ja syömisen rutiineista. Tästä huolimatta personal training ja hyvinvointivalmennus näyttäytyvät yhä useammin suorituskykykeskeisinä ja kehonmuokkaustavoitteisena raivotreenaamisena, jossa huonokuntoisenkin asiakkaan kohdalla hyödynnetään erilaisia tehoharjoitteita, erikoistekniikoita ja kitudieettejä.

Olen syvästi huolissani tästä kehityssuunnasta, sillä mikäli rimaa nostetaan edelleen ja liikunta koetaan yhä voimakkaammin arjesta irrallisena suorittamisena, eivät seuraavat luvut ja ennusteet kehity tulevina vuosina lainkaan toivottuun suuntaan, vaan kuilu liikkumattomien ja liikuntaa harrastavien välillä tulee kasvamaan entistä suuremmaksi.   

Liikkumattomuus haastaa tupakoinnin

Meistä suomalaisista vain noin 20-25 % onnistuu haalimaan kasaan viikoittain terveysliikuntasuositusten minimimäärän liikuntaa ja muuta fyysistä aktiivisuutta. WHO:n arvion mukaan liikkumattomuus onkin nykyisin neljänneksi suurin itsenäinen kuolemanriskitekijä, aiheuttaen maailmanlaajuisesti noin 5 miljoonaa ennenaikaista menehtymistä. Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on siis nykyisin tupakan kaltainen terveysriski.

Liikkumattomuus haastaa kansantalouden

Liikkumattomuudesta koituu vuosittain arviolta 3,2-7,5 miljardin euron kustannukset yhteiskunnallemme. Suomen terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvien suorien kustannusten on arvioitu vielä nousevan n. 30 % vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % vuoteen 2040 mennessä (2014 vuoden kustannuksiin nähden). Edelliset ennusteet ovat kestämättömiä ja toteutuessaan ne romuttavat haaveet hyvinvointivaltiomme valoisasta tulevaisuudesta.

Terveydenhuollon menojen, tuottavuusmenetysten sekä koti- ja laitoshoidon kustannusten lisäksi liikkumattomuus aiheuttaa myös yksilön terveyteen ja toimintakykyyn kohdistuvia, inhimillisiä haittoja. Liikkumattomuus lisääkin merkittävästi useiden elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydänsairauksien, mielenterveysongelmien, alaselkäkipujen sekä ylipainon ja lihavuuden, riskiä.

Liikkumattomuus on yhä nuorempien ongelma

Erityisen huolestuttavaa on se, että lasten ja nuorten kunto on heikentynyt vauhdikkaimmin muihin ikäryhmiin verrattuna. Tutkimusten mukaan viidesluokkalaisista pojista 16 prosenttia ei pääse edes kunnolla kyykkyyn ja kahdeksasluokkalaisista pojista joka neljäs ei kykene istumaan lattialla selkä suorassa, kun jalat on ojennettu eteen suoriksi.

Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus lapsuudessa vaikuttaa kielteisesti koulupolkuun sekä tulevan työuran pituuteen. Nuorena liian vähän liikuntaa harrastanut henkilö maksaakin tuloveroja 35-vuotiaana lähes 3000 € vähemmän ja saa työttömyysturvaetuuksia keskimäärin noin 800 € enemmän, kuin liikunnallisesti aktiivisen nuoruuden elänyt henkilö. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 1,4-2,8 miljardia euroja tuloveromenetyksiä sekä 30-60 miljoonaa euroa enemmän maksettuja työttömyysturvaetuuksia, jotka olisi säästettävissä pelkästään liikunnallisesti aktiivisemman lapsuuden sekä nuoruuden avulla.

Aktivoitumisen valtava potentiaali

Pelkästään passiivisuuden välttämisessä ja liikuskelun lisäämisessä piilevät valtavat kansanterveydelliset ja -taloudelliset mahdollisuudet, joita ei saisi pilata liian korkealle nostetulla rimalla, suorituskeskeisellä otteella ja turhan suurilla liikuntaa koskevilla vaatimuksilla.

Suorituskeskeisestä ”mielipahaliikunnasta” sekä siihen liittyvistä ”ei tuskaa, ei tuloksia” -myyteistä olisi päästävä eroon ja liikunta sekä aktiivinen arki olisi nähtävä huomattavasti pienemmin ponnistuksin saavutettavana, kokonaisvaltaista hyvinvointia parantavana elämäntapana. Euroiksi muutettuna jo pelkästään sillä, että liikkumattomien määrä vähenisi 75 %:sta 70 %:iin, saavutettaisiin vuositasolla noin 214 miljoonaa euroa säästöjä, vähentyneiden suorien kustannusten sekä tuottavuussäästöjen muodossa. Jos liikkumattomien osuutta väestöstä onnistuttaisiin vähentämään puoleen, tarkoittaisi se jopa 1,15 miljardin euron säästöjä vuodessa. Yksilön kohdalla aktiivisempi elämäntyyli lisäisi paremman kunnon lisäksi myös energisyyttä, elinvoimaisuutta sekä onnellisuutta.

Liikunta ei ole tärkeintä, vaan välttämätöntä

Meidän missionamme Impulssissa on sillan rakentaminen (kumppaniverkoston kanssa) liikunta- ja terveysalojen välille. Toisin sanottuna se, että kykenisimme yhdessä rakentamaan katkeamattoman hoitopolun, jossa ihminen saisi tukea terveytensä, toimintakykynsä, hyvinvointinsa sekä suorituskykynsä edistämiseen niin ennakoivasti, kuin myös sairastuttuaan hoito- ja kuntoutusvaiheissa.

Ensimmäinen ja mielestäni tärkein askel ”solmun avaamiseen” on liikunta- sekä terveysalojen ammattilaisten täydennyskouluttaminen elintapavalmennusosaamisella. Liikunta-alan ammattilaiset tarvitsevat parempaa terveysvalmennusosaamista (tautiluokkakohtaiset liikunta- ja ravitsemusohjeet sekä voimavaralähtöinen valmennusote), kun taas terveydenhuollon ammattilaisten tulisi hallita paremmin ja ottaa rohkeammin liikunta osaksi eri sairauksien ehkäisy-, hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä.

Paremmalla ymmärryksellä liikunnan sekä terveyttä edistävien elintapojen hyödyntämisestä lääkkeenä eri elintapasairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä eri alojen toimijoiden suunnitelmallisella yhteistyöllä onnistumme takuulla muuttamaan asenteiden lisäksi myös tulevaisuuden ennusteitamme ja terveyttämme huomattavasti valoisimmaksi.  

”Terveys ei tarkoita kipujen ja sairauksien puuttumista, vaan toimintakykyä niistä huolimatta”.

Lähde: UKK-instituutti: Tukiaineistoja liikkumisesta ja liikkumattomuuden kustannuksista Suomessa

Jaa:

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Riku Aalto

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue lisää

Vastaamme yhteydenottoihin nopeasti.