Huono kunto on Suomen tuho

Koronan aiheuttamat oireet voivat olla kohtalokkaita etenkin riskiryhmäläisille. Pandemiaan onkin mielestäni suhtauduttava asianmukaisella vakavuudella, eikä sen vaarallisuutta tule millään tavalla kyseenalaistaa.

Samanaikaisesti täytyy kuitenkin huomioida myös etätöihin ja -opiskeluun siirtymisen, kotona ”homehtumisen”, fyysisen passiivisuuden lisääntymisen sekä harrastustoiminnan ja liikkumisen rajoittamisen aiheuttamat haasteet kansalaiskunnolle sekä -terveydelle. Lisääntynyt fyysinen passiivisuus ja sen aiheuttamat ongelmat sekä kustannukset koituvatkin isänmaamme turmioksi, jos kurssi ei käänny viimeistään nyt.

Fyysinen passiivisuus on sairaan kallista

Fyysisen passiivisuuden aiheuttamia suoria kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä on vaikeaa arvioida tarkasti. Niitä voidaan kuitenkin arvioida suuntaa antavasti laskemalla yhteen erilaisten sairauksien aiheuttamat terveyspalveluiden käyttöön liittyvät kustannukset, lääkehoidon kustannukset, menetetyn työajan tuottavuuskustannukset, ikääntyvien laitos- ja kotihoidon kustannukset, syrjäytymisen aiheuttamat kulut sekä menetetyt tuloverot ja syntyneet työttömyysturvakustannukset.

Edellisten kuluerien yhteenlaskettu kokonaispotti oli vuonna 2017 yhteensä noin 3,2-7,5 miljardia euroa. Kyseisestä laskelmasta puuttuivat vielä alle 10 päivää kestäneiden sairaslomien kustannukset sekä liikkumattomuuden aiheuttamat arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen aiheuttamat menetykset.

Vaikka absoluuttisen totuuden ja yhden oikean hintalapun esittäminen onkin mahdotonta, on kuitenkin selvää, että summa oli jo ilman pandemiaakin sekä sen aiheuttamia haasteita aivan liian suuri. ja vaikka esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi koronan aikana, on suunta todellisuudessa aivan toinen. Se paljastuu tilanteen ”normalisoituessa”, kun ihmiset uskaltavat taas sairastaa. Pelkäänpä, että todellisuus räjähtää silmille ja sen hintalappu on moninkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna.

Fyysisen passiivisuuden dramaattinen lisääntyminen, väestön ikääntyminen, elintapasairauksien ja lihavuuslukujen voimakas kasvu sekä koronakurimus antavat siis olettaa edellisten summien olevan kiihtyvässä kasvussa. Jo pelkästään terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan edellisiin lukuihin nähden noin 30 % vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % vuoteen 2040 mennessä. Jos muiden kustannusten kasvu ja tuottavuuden menetys noudattavat samaa trendiä, on vaikeaa nähdä rakkaan kotimaamme tulevaisuutta kovinkaan valoisana.

Liikkumisen rajoittamisella on puolensa

Koronan leviämisen rajoittamiseksi sekä kansalaisten terveyden turvaamiseksi toteutetut rajoitustoimet onnistuivat rajoittamaan tavoitteenmukaisesti väestön liikkumista. Valitettavasti sillä on kuitenkin myös varjopuolensa, etenkin juuri riskiryhmäläisten kohdalla. Heille fyysinen aktiivisuus ja liikunta olisivat erityisen tärkeitä keinoja terveyden sekä toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmista.

Yksi koronan aiheuttamien liikkumisrajoitusten haasteista liittyy vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana muodostuneiden, aktiivisten rutiinien menettämiseen. Etätöihin siirtyminen vei monelta mahdollisuuden työmatkojen taittamiseen jalan tai pyörällä, lounaan nauttimiseen yhdessä työkavereiden kanssa sekä kahvitaukojen viettämiseen muun työyhteisön seurassa. Samalla romuttui myös työn sekä istumisen luonnollinen tauottaminen tuttujen rutiinien merkeissä. Kotona työskenteleminen onkin lisännyt paitsi huonoista työasennoista johtuvia aineenvaihdunnallisia sekä tuki- ja liikuntaelinongelmia, mutta myös vielä piilossa lymyileviä psyykkisiä sekä syrjäytymiseen liittyviä sosiaalisia haasteita.  

Ulkoliikunta lisääntyi kesällä, mitenköhän käy talvella?

Valtion Liikuntaneuvoston teettämän tutkimusraportin mukaan suomalaisten harrastama työmatkaliikunta vähentyi merkittävästi koronarajoitusten johdosta huhti-elokuussa. Huhtikuussa noin 50 % ilmoitti työmatkaliikunnan vähentyneen, josta väheneminen jatkui jyrkemmin loppukevään ja kesän aikana.

Useassa Etelä-Euroopan maassa kevään 2020 aikana toteutetussa verkkopohjaisessa kyselyssä noin 50 % vastaajista (15–82 v) kertoi fyysisen passiivisuuden lisääntyneen ja vapaa-ajan liikunnan vähentyneen (Pišot ym. 2020) selvästi. Myös Australialaistutkimuksessa (Stanton ym. 2020) fyysisen aktiivisuuden todettiin vähentyneen lähes puolella kyselyyn vastanneista.

Valtion Liikuntaneuvoston teettämässä tutkimusraportissa todetaan liikunnan sekä vähentyneen että lisääntyneen suomalaisten keskuudessa koronapandemian aikana. Huhtikuussa 2020 noin 40 % kyselyyn osallistuneista kertoi vapaa-ajan liikunnan vähentyneen, 30 % lisääntyneen ja 30 % pysyneen aiemmalla tasolla. Raportin mukaan niin työmatkaliikunnassa kuin vapaa-ajan liikunnassakin tapahtui merkittäviä muutoksia pandemian aikana. Muutoksia selittää osaltaan itse pandemia, osaltaan rajoitustoimet ja osaltaan ihmisten oma käyttäytyminen (esim. pelkotilat, vastuullisuus, rutiinien muutokset).  

Keväällä poikkeuksellisen upeat kelit ja suotuisa vuodenaika kannustivat harrastamaan lenkkeilyä sekä muuta ulkoliikuntaa. Myös patikointi ja retkeily esim. kansallispuistoalueilla lisääntyivät selvästi. Mitenköhän mahtaa käydä kaamoksen ja kovien pakkasten aikaan talvella? Veikkaanpa, että ero ihmisten aktiivisuudessa on kevääseen nähden surullisen dramaattinen, jos sisäliikuntaa rajoitetaan tai sen harrastamiseen kohdistetaan kriminalisoivaa viestintää. Kuntosali- ja muu sisäliikunta tulisikin nähdä enemminkin osana ratkaisua, kuin osana ongelmaa pandemian aikana ja etenkin sen jälkeen.

Lue lisää: Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan, Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2

Rajoituksia tarkasteltava myös terveyden näkökulmasta

Kun jatkossa pohditaan erilaisia rajoitustoimia, pitäisi niissä tarkastella myös fyysisen passiivisuuden ja liikunnan vähenemisen aiheuttamia kansanterveydellisiä ja -taloudellisia haittoja. Samalla tulisi pyrkiä esittämään ratkaisukeskeisiä suosituksia siitä, miten ihmiset voisivat aktivoitua ja harrastaa kuntoliikuntaa ilman, että riski pandemian leviämisestä kasvaisi. Viestinnän tulee olla selkeää ja aktivoivaa, ei pelottelevaa sekä ihmisten liikkumista, aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista tai jotakin toimialaa perusteettomasti (esim. kuntokeskukset) kriminalisoivaa.

Liikunta on sekä yksilön, että yhteiskunnan näkökulmasta parasta vastalääkettä koronapandemialle sekä siitä toipumiselle. Sen avulla parannetaan paitsi vastustus- ja sietokykyä, mutta myös terveyttä, toimintakykyä, energisyyttä ja elinvoimaisuutta (tuottavuus), suorituskykyä, hyvinvointia ja onnellisuutta. Eivätkä liikunnan hyödyt kohdistu ainoastaan fyysiseen hyvinvointiin, vaan liikunnalla on lukuisin tutkimuksin todennettuja positiivisia vaikutuksia myös psyykkiseen terveyteemme, resilienssiimme, kognitiivisiin kykyihimme ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Liikutaan yhdessä korona kuriin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue lisää