Jäykkä vai joustava treeniohjelma?

Impulssi Impulssin Personal trainer-koulutuksen harjoittelun ohjelmoinnin jaksolla käsitellään muun muassa sitä, kuinka harjoittelusta saadaan monipuolista, kehittävää ja sopivan nousujohteista. Koska elämä ei aina ole ”optimaalista”, eikä nousujohteista, koulutuksessa annetaan eväitä myös siihen, miten treeniohjelma voidaan rakentaa joustavaksi ja elämän muut kuormitustekijät huomioivaksi.

Helppoa kuin heinän teko

Harjoitusohjelman suunnittelu on pohjimmiltaan ja yksinkertaisimmillaan hyvinkin matemaattista hommaa. Liikkeelle lähdetään asiakkaan toiveista, tavoitteista, resursseista sekä rajoitteista. Näiden pohjalta aletaan rakentamaan tavoitteita vastaavaa pidempää suunnitelmaa, joka pilkotaan pienemmiksi välitavoitteiksi ja lopulta yksittäiseksi harjoitusohjelmaksi.

Kun harjoitusohjelmaan saadaan ujutettua mukaan säännöllisyys, suunnitelmallinen nousujohteisuus, eli progressio, ja ärsykkeen vaihtelua, niin voisi melkein sanoa, että kehitys on varmaa. Kun suunnitelmallista treeniä tuetaan vielä hyvällä ravitsemuksella ja riittävällä levolla sekä palautumisella, on ”peli voitettu jo ennen sen alkamista”. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö totta?

Elämä sotkee suunnitelmia

Usein treeniohjelman ensimmäiset viikot menevät valtaisassa motivaatioryöpyssä ja asiakas on valmis vaikka seisomaan päällään, treenaamaan sata lasissa ja punnitsemaan vaikka jokaisen suolahipunkin tavoitteensa saavuttamiseksi. Uusi ohjelma ja elämä tuntuu mahtavalta.

Kun kyseessä ei ole ammattiurheilija ja etenkin silloin, kun ollaan liikkeellä elintapapainotteisella fokuksella, on hyvin tyypillistä, että elämä alkaa alkuhuuman jälkeen sotkemaan kuvioita. Meillä jokaisella elämään mahtuu nimittäin treenien lisäksi paljon muutakin sisältöä, esimerkiksi kiireitä töiden ja arkisten velvoitteiden parissa. Voi olla esimerkiksi lasten kuljettamista harrasteisiin, kotitöitä, koiran käyttämistä eläinlääkärissä ja kaikkea mahdollista, mitä normaaliin elämään yleensä liittyy. Nämä elämäksi kutsuttavat asiat voivat vaikuttaa kovastikin motivaatioon hyvinvointipanostusten osalta ja tästä seuraa helposti jojoilua eli treenien tai aterioiden väliin jäämistä, liian vähäistä nukkumista ja stressitasojen nousua.

Joustoa hyvinvointiohjelmaan

Olennaisimmat muuttujat kehittävässä harjoittelussa ovat säännöllisyys ja nousujohteisuus. Kun elämä tulee väliin, on olennaista, että asiakas ymmärtää nämä perusasiat, mutta myös sen, ettei yksittäinen treeni tai ateria kokonaisuutta pelasta tai pilaa. Tavoitteita kohti meneminen kannattaakin jakaa sopiviin välitavoitteisiin ja palasina opeteltaviin kokonaisuuksiin, sillä jo se, että otat kaksi askelta eteenpäin ja yhden taakse, vie hyvää kyytiä kohti tavoitettasi.

Hyvinvointitottumusten muuttamisessa kannattaa lähteä liikkeelle energiaa antavista, lataavista teoista ja painottaa vasta sen jälkeen kuluttavia, kehittäviä toimenpiteitä. Käytännössä pääpaino kannattaa siis laittaa ihan ensimmäiseksi riittävän palautumisen, eli yöunen ja riittävän ravitsemuksen varmistamiseen ja vasta sen jälkeen aktiivisuden ja liikunnan lisäämiseen.

Liikkeelle lataavista teoista

Helpoin keino parantaa omaa hyvinvointiaan on lisätä tunti uniaikaa vuorokauteen tai ainakin pohtia sitä, miten pieniä ”välilatauksia” saisi ujutetuksi esimerkiksi työpäivän lomaan. Toinen välittömästi lisää energiaa antava ja pidemmällä aikajänteellä terveyttä edistävä tekijä on ravitsemus. Sen parantamisessa on tärkeää oivaltaa kieltäytymisten ja rajoittamisen toimimattomuus sekä pyrkiä askel kerrallaan kohti intuitiivisempaa syömistä.

Ensin fiksataan siis ruokailurytmiä ja ruokavalintoja, puuttumatta sinällään ruokamääriin. Kun rytmi ja valinnat alkavat olla jo perustasollaan opittuja, sen jälkeen voi alkaa miettimään tarkemmin ateriakokonaisuuksia, joilla saadaan tarvittaessa säädettyä esimerkiksi tavoiteltu energiataso ja makroravinnejakauma asiakkaan tavoitteiden mukaiseksi. Säännöllinen ruokarytmi ja riittävän runsas syöminen korjaavat usein ravitsemuksen laatua ja terveellisyyttä jo itsessään.

Toistuvat tavat ratkaisevat

Nousujohteinen harjoitusohjelma ja säännöllisyys tekemisessä ovat kulmakiviä fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kokonaishyvinvointi ei nimittäin kohene jojoilemalla, jolloin suoritetaan hyvinvointia viikko ja palataan jälleen ”normaaliin”. Säännöllisyys, nousujohteisuus ja ennen kaikkea hyvien, voittavien tapojen opettelu sekä sisäistäminen ovat kaikki kaikessa.

Pettymyksiin kannattaa valmistautua

Valmentajan on tärkeää kannustaa ja opettaa asiakasta tekemään hyviä valintoja ”lite bättre”- ajatuksella millintarkan ohjelman sijaan. Jos kaikki ei mene tiukasti suunnitelman mukaan, homma ei siihen kaadu, eikä siitä kannata hanskoja tiputtaa. Vaikka tähtäimessä on esimerkiksi painon pudottaminen, ei annos grilliruokaa, tölkki saunaolutta tai muutama siivu meetvurstia kokonaisuutta riko, kunhan vain pysyttäydytään kohtuudessa ja pidemmän ajan suunnitelmassa kiinni.

Hyvinvointia edistettäessä eivät toimi ehdottomat kiellot, vaan joustavampi sekä sallivampi ote, jolloin tekemisestä huokuu sopiva ilo ja rentous. Tämä sama ajattelu sopii myös harjoitusohjelmaan. Kun ohjelma on laadittu ei ole vaarallista, jos väsyneempänä päivänä käykin tiukan salitreenin sijasta vaikka kävelyllä tai venyttelee iltauutisia katsoessa. Pääasia on, että tekee jotakin ja ymmärtää, että pienet parannukset kohti terveempää ja elinvoimaisempaa elämää ovat aina eteenpäin.

Lempeästi luja

Parempia ja pysyvämpiä tuloksia saadaan huomattavasti varmemmin aikaan säännöllisyydellä ja sopivalla lempeydellä, kuin rajuilla sekä äärimmäisen kurinalaisilla ohjelmilla. Toki valmennettavalle on hyvä opettaa, ettei elämän ja treenaamisenkaan tarvitse olla aina helppoa ja hymyilyttävää. Joskus pitää myös pinnistellä, jotta pääsee eteenpäin ja saavuttaa uuden tason suorituskyvyssään. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähdätessä olennaista ei kuitenkaan ole paljonko paino on tippunut tai penkistä nousee kuukauden päästä, vaan se, mitä seuraavan kuukauden ja tulevien kuukausien aika hyvinvoinnin eteen tullaan tekemään. Huomio kannattaa siis siirtää lopputuloksesta tekemisen tarkasteluun, sillä näin saavutetaan loppujen lopuksi myös parhaat tulokset. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa:

Ilkka Heikkinen

Ilkka Heikkinen

Ilkka Heikkinen on 44 –vuotias, kahden lapsen työssäkäyvä isä, joka työskentelee päivätyökseen myyntijohtajana elintarvikealalla ja harrastaa siinä sivussa intohimoisesti myös hyvinvointia. Ilkka on opiskellut muun muassa liiketaloutta, johtamista, markkinointia, yrittäjyyttä sekä personal trainingia.

Testaa, olisiko sinusta personal traineriksi?

Rakensimme pienen testin, jolla voit selvittää luonteenpiirteitäsi tai tämänhetkisiä arjen vaatimuksia personal trainerin työn kannalta. Testi sisältää myös osion, jossa voit testata lyhyesti tietojasi kehittävän harjoittelun lainalaisuuksista.

Käy tekemässä lyhyt testimme osoitteessa: impulssi.typeform.com/pt-testi

Lue lisää

Impulssi Personal trainer -koulutusopas

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Elintapavalmentamisen ammattilainen -opas​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta personal traineriksi​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Evästeilmoitus

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla ”Hyväksy” hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä.

Tulossa

Julkaisemme Impulssi Valmentajayhteisön pian. Jättämällä yhteystietosi saat kutsun ensimmäisen joukossa ja pääset osallistumaan mm. Valmentajakahveille.