Liikunta on mitä parasta mielialalääkettä ja toimivin keino stressitasapainon saavuttamiseen. Stressinhallinnassa ei olekaan kyse stressin välttämisestä, vaan kokonaiskuormituksen hallinnasta ja voimavarojen fiksusta säätelemisestä.
Stressi on luonnollinen osa elämää ja liikkeelle paneva voima silloin, kun halutaan saada asioita aikaiseksi ja tavoitteita saavutetuksi.Stressireaktio käynnistyy, kun kohtaamamme ärsyke ei vastaa turvalliseksi hahmotettuja mielikuvia. Se nostaa elimistön vireystasoa, jolloin autonomisen hermoston kaasu eli sympaattinen osa aktivoituu. Tämän johdosta aistien toiminta tehostuu, mieli valpastuu, syke ja verenpaine nousevat, hengitystiheys ja lihastonus kasvavat ja energiankäyttö tehostuu, jotta tilanteeseen pystyttäisiin reagoimaan tehokkaasti.
Stressin aiheuttamassa ”taistele- tai pakene” –reaktiossa sympaattinen hermosto ja HPA –akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais –akseli) aktivoituvat puolustamaan elimistöä stressihormoneja verenkiertoon vapauttaen. Myös kipua lievittävien endorfiinien ja dopamiinin eritys lisääntyy. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan se saa henkilön valppaammaksi ja suoriutumaan haasteestaan paremmin.
Treeniä vai rentoutumista?
Kun stressaava tilanne on ohi, elimistö rauhoittuu ja palautuu tasapainotilaan silloin, kun stressi on jotakuinkin hallinnassa. Jos elimistö ei tahdo rauhoittua suosiolla, tulisi stressitilanne purkaa joko rentoutumalla tai ”hikoilemalla”. Liikunta onkin usein huomattavasti helpompi ja yksinkertaisempi tapa purkaa stressiä ja rakentaa samalla vahvempaa stressinsieto- ja palautumiskykyä.
Kehosi käsittelee stressiä sitä paremmin, mitä paremmassa fyysisessä kunnossa olet, sillä juuri liikunta opettaa keholle sitä, ettei stressiin tarvitse reagoida niin vahvasti. Liikunta onkin keino autonomisen hermoston hallittuun säätelemiseen: Sympaattisen eli ”sykittävän” ja parasympaattisen eli ”palauttavan” osan tasapainoiseen ja hallittuun vuoropuheluun.
Kun kuormitamme säännöllisesti autonomisen hermoston sympaattista osaa fyysisillä treeneillä ja keskitymme palauttaviin toimenpiteisiin parasympaattista/ palauttavaa osaa aktivoimalla, eivät tunnereaktiot ja paniikki karkaa käsistä muidenkaan stressinaiheuttajien osuessa kohdallemme.
Siitä pitävät huolen stressijärjestestelmän ”jarruketjulaiset”, hippokampus sekä etuotsalohko, joiden kokoon tai toimintatehoon liikunta vaikuttaa tehokkaimmin.
Liike voi olla paras lääke
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat siis parasta lääkettä keholle sekä mielelle, silloin kun annostelu on kunnossa. Stressiä ei kuitenkaan pitäisi kerryttää stressin päälle. Silloin kun olet henkisesti stressaantunut tai fyysisesti alipalautunut, tulisi liikunnan tavoitteena olla voimavarojen elvyttäminen ja palauttaminen. Silloin taas, kun tunnet olosi energiseksi, elinvoimaiseksi ja palautuneeksi, voit treenata tehokkaammin voimavarareserviäsi eli fyysistä ja henkistä kapasiteettia kasvattaaksesi.
Jokainen askel ja toisto lasketaan
Liikunnan terveysvaikutukset käynnistyvät jo ensimmäisestä askeleesta ja jokainen toisto on eteenpäin. Heti kun nouset ylös sohvalta ja lähdet liikkeelle, verenkiertosi vilkastuu ja kudoksesi saavat paremmin happea sekä poistavat tehokkaammin kuona-aineita. Jo pelkästään 30 min välein työtuolista ylös nouseminen auttaa sinua ehkäisemään lähes kaikki istumisen aiheuttamat aineenvaihdunnalliset sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. 20-30 minuutin mittainen lenkki tehostaa kolesteroliaineenvaihduntaa ja laskee verenpainetta otetun lääkkeen kaltaisesti jopa 48 tunniksi eteenpäin. Keskittymisen ja oppimisen näkökulmasta jo muutaman liikkeen mikrojumppa tehostaa työskentelyä tunneiksi eteenpäin.
Rakenteelliset muutokset, kuten aivojen arkkitehtuurin ja kehon hiusverisuoniverkoston rakentaminen, lihasmassan kasvu, painon pudotus sekä kropan kiinteytyminen vievät sitten jo hieman enemmän aikaa. Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs, sillä saat liikunnasta palkinnoksi paitsi energisemmän olon, levollisemman mielen, paremman kunnon, linjakkaamman kropan, mutta myös paremmin toimivat ja tehokkaammat aivot.
Fiksut ihmiset liikkuvat säännöllisesti ja säännöllisesti liikkuvista ihmisistä tulee fiksuja!
