Matka tapojen herraksi

Matka tapojen herraksi

”Kylvä ajatus, niität teon. Kylvä teko, niität tavan. Kylvä tapa, niität luonteen. Kylvä luonne, niität kohtalon”. – James Allen – 

Et voi muuttaa mitään sellaista, mitä et toistuvasti tee. Ne ärsykkeet, joille toistuvasti altistut, muuttuvat teoiksi. Toistetut teot muuttuvat tavoiksi ja toistetut tavat luonteeksi. Ja luonteesi määrittää kohtalosi eli sen, kuka sinusta ennen pitkää tulee. 

Ajatukset ovat heikkoja, mutta teot vahvoja. Niin kauan, kun olet kiinni toiminnassa, pysyvät ajatuksesi heikkoina. Sen sijaan, kun lopetat tekemisen, tulee ajatuksistasi vahvoja, eivätkä ajatukset läheskään aina palvele tulevaisuuttasi. Muuttamalla fyysistä tilaasi, muutat väistämättä samalla myös henkistä tilaasi paremmaksi. Aika ei siis muuta mitään, mutta tekeminen muuttaa. Älä siis suunnittele, vatvo ja jahkaile liikaa, vaan tartu toimeen. Tekemällä oppii, oivaltaa ja kehittyy. Toistot tekevät mestarin!

Hyvät tavat tavaksi

Joidenkin arvioiden mukaan tapojen muuttaminen kestää 3 viikkoa ja pysyväksi elämäntavaksi toiminnan juurruttaminen kestää keskimäärin 3 kuukautta. Säännöllisesti ja sinnikkäästi uutta tapaa toistamalla, voit siis vähentää aloittamisen kitkaa jo 21 päivässä ja saada toivotun tavan toteutumaan autopilotilla, ilman suurempaa ponnistelua tahdonvoiman kanssa noin 90 päivässä. 

Mitä automaattisemmin tapa toteutuu sitä vähemmän sen toistamiseen kuluu itsekuria sekä energiaa. Uusi tapa on silloin kestävällä pohjalla. Mitä yksinkertaisemmasta tavasta on kyse sitä vähemmän sen omaksumiseen menee yleensä aikaa. Ja vastaavasti, monimutkaisempi ja kokonaisvaltaisempi omaksuttava tapa vie aikaa huomattavan enemmän. Edellisestä johtuen kannattaa, etenkin elintapamuutoksen alkuvaiheessa, pyrkiä lähtemään liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisista tavoista ja vain 1-2 muutoksesta kerrallaan. 

Kun ihminen yrittää muuttaa kerrallaan yhtä, yksinkertaista tapaa tuettuna, on onnistumisen todennäköisyys jopa 80 %.

Kun ihminen yrittää muuttaa kerrallaan yhtä, yksinkertaista tapaa tuettuna, on onnistumisen todennäköisyys jopa 80 %. Kahden tavan muuttaminen samanaikaisesti pudottaa onnistumisen todennäköisyyden noin 40 %:iin ja yhdenkin tavan muuttaminen ilman muiden ihmisten tukea, pudottaa onnistumisen mahdollisuudet vain 5-10:een prosenttiin. Tarvitset siis sekä malttia että tukea onnistuaksesi. 

Seuraavassa sinulle kullan arvoisia vinkkejä tapojesi muuttamisen tueksi, ole hyvä!

1. Opettele tuntemaan itsesi paremmin

Usein meillä on niin kiire touhottaa ja elää elämäämme, ettemme ehdi pysähtyä edes meille tärkeiden asioiden äärelle. Siksi aikaa saattaakin kulua suhteettoman paljon ”ei niin tärkeiden” -asioiden parissa, joka on pois meille rakkaimmilta sekä mieluisimmilta asioilta. Välillä on syytä pysähtyä ihan vain hengittelemään, kuuntelemaan itseä ja pohtimaan, mikä juuri meille on erityisen tärkeää. 

Hyvä itsetuntemus on ratkaisevan tärkeää tapojen muuttamisessa. Siksi itsensä äärelle kannattaa pysähtyä riittävän usein ja hartaasti. Kun tunnistat omat arvosi eli itsellesi tärkeimmät asiat, voit peilata ajankäyttöäsi ja arvojasi keskenään. Vietätkö haluamasi määrän aikaa itsellesi tärkeimpien asioiden parissa vai kuluuko aikasi muiden velvoitteiden tai viettien parissa? 

Kun tiedät mitä haluat ja mikä sinulle on tärkeää, voit havainnoida toimintaasi sekä pohtia sitä, mitä haluat elämässäsi muuttaa. Konkretisoi tavoite toiminnaksi eli jos haluat esimerkiksi viettää enemmän aikaa lastesi kanssa, pohdi milloin, missä ja mitä haluat heidän kanssaan touhuta. Jos taas haluat satsata kuntoosi sekä terveyteesi enemmän, muuta tahtotilasi toimintatavoitteeksi kirkastamalla, milloin treenaat, missä harjoittelet ja mitä liikuntamuotoja tulet harrastamaan. 

Kirjaa tavoite itsellesi ylös ja tee siitä sillä tavoin konkreettinen sekä näkyvä. Aseta lappu näkyvälle paikalle jääkaapin oveen, kannettavan tietokoneesi kanteen tai ilmoitustaulullesi. Varmista näin, että kohtaat tavoitteesi mahdollisimman usein. Näin se pysyy mielessä paremmin.  

2. Laske rima tarpeeksi alas

Uuden tavan opettelussa rima kannattaa laskea niin alas kuin mahdollista. Tai tarvitaanko rimaa edes ollenkaan. Kun kyse on korkeintaan parin minuutin mittaisesta ponnistelusta, on siihen tarttuminen helppoa, vaivatonta ja … nopeaa. Selitysten ja esteiden keksiminen muuttuu sitä vaikeammaksi mitä vaatimattomammasta toiminnasta on kyse. 

Esimerkiksi mikrotreenit ovat mitä parhain rutiini pienen annoskoon sekä toistettavuuden ansiosta. Valitset vain, kaipaako kehosi ja mielesi enemmän elvyttävää (palauttava) vai aktivoivaa (kehittävä) tekemistä sekä sen, onko nyt aikaa ja tarmoa parin minuutin mittaiselle minimille, 5-10 minuutin kestoiselle mediumille vai 10-20 min mittaiselle optimitreenille. Kun saat mikrotreenit juurrutetuksi osaksi arkeasi ja opit valitsemaan voimavaroihisi parhaiten täsmäävän harjoituksen, ovat hyvinvoinnin ohjakset omissa käsissäsi. 

3. Valitse taistelusi eli uusi tapa, jonka haluat omaksua

Pohdittuasi arvojasi ja tavoitteitasi, valitse 1-2 tapaa, joiden toistamiseen sekä omaksumiseen haluat panostaa. Päätä keskittyä olennaiseen, sillä et pysty tekemään ja muuttamaan kerralla kaikkea, mitä ehkä haluaisit. Keskity siis yhteen asiaan kerrallaan, kokeile sekä opettele millä tavoin saat toiminnan luontevimmin sovitettua arkeesi ja toista, toista sekä toista. Tulokset alkavat pikkuhiljaa näkymään yhä enemmän ja enemmän. 

4. Laadi strategia sen omaksumiseen

”Unelmointi ilman toimintaa on pelkkää päiväunta ja toiminta ilman unelmaa on usein pelkkää puurtamista”.

Oman hyvinvointisi nimissäkin tarvitset unelman, joka on niin innostava, että se on vastustamaton. Se tuo arkeesi kiimaa ja kipinöintiä sekä mielekkyyttä ja merkityksiä. Kun sinulla on selkeä tavoite mielessäsi, toimiva strategia sen saavuttamiseen löytyy kyllä. Jos sen sijaan sinulla ei ole unelmaa, ei mikään strategia maailmassa voi auttaa sinua onnistumaan.

Määritä uusi tapa mahdollisimman tarkasti, jotta se ei jätä tulkinnan varaa.

Määritä uusi tapa mahdollisimman tarkasti, jotta se ei jätä tulkinnan varaa. “Lisään aktiivisuutta työpäivän aikana!” vai “Teen 10 kyykkyä, ennen kuin kävelen työpaikan ruokalaan lounaalle!” Tavan ja sen toteuttamisen tarkka määrittäminen helpottaa uuden tavan omaksumista.

5. Tee muutoksesta mahdollisimman mukavaa

Me suomalaiset olemme tottuneet arvostamaan työtä, sisua ja uhrautumista. Meille on iskostunut ajatus siitä, että mitään hienoa ei synny helposti, mukavasti ja hauskaa pitäen. Tulokset määräytyvät mielessämme vuodatettujen hikipisaroiden ja kuluneiden kulmahampaiden muodossa. Verta, hikeä ja kyyneliä – niiden määrä korreloin täysin saavutettavien tulosten kanssa. Vai korreloiko sittenkään?

Mitä jos parempia tuloksia olisi sittenkin saavutettavissa vähemmin uhrauksin? Mitä jos mielekkäämpi ja mukavampi tekeminen voisikin toimia huomattavasti paremmin? Mitä jos innostus, intohimoinen suhtautuminen sekä mielihyvä olisivatkin tekijöitä, joiden avulla paremmat tulokset olisivat saavutettavissa todennäköisemmin?

Kun vertailee etelä-amerikkalaisten tai eurooppalaisten huippujalkapallojoukkueiden ja suomalaisten joukkueiden harjoittelua, on niissä yksi silmiinpistävä ero. Siinä missä maailman parhaiden pelaajien harjoittelusta paistaa esiin ilo, leikki ja tervehenkinen kilvoittelu, näyttäytyy suomalaisten treenaaminen hampaat irvessä vääntämiseltä sekä pakko painaa täysillä -meiningiltä. Jokainen kierto- tai tekniikkaharjoitus painetaan läpi täysillä, vaikka treenin tavoite olisi kuinka taktinen ja oikea-aikaisuutta edellyttävä. Pelivälineen kanssa leikittely, mielikuvitus ja ennalta odottamattomat ratkaisut loistavat usein poissaolollaan, mutta sisusta sekä tsemppauksesta tai niiden puutteesta meitä ei voi syyttää. 

Sisua ja tsemppiä kyllä tarvitaan, mutta iloa ja mielekkyyttä myös. Ne eivät olekaan toistensa vastakohtia, niin toisiaan tukevia ja täydentäviä voimia. Tee siis muutoksesta ja tapojen toistamisesta niin mukavaa kuin mahdollista. Silloin toimeen tarttuminen on paljon helpompaa. 

6. Tee muutoksesta mahdollisimman helppoa ja todennäköistä

Hauskuuden lisäksi tapojen toistamisesta kannattaa tehdä niin helppoa kuin mahdollista. Aamukahvien lataaminen valmiiksi kahvinkeittimeen helpomman herätyksen toivossa, treenikassin pakkaaminen peräkonttiin salille siirtymisen helpottamiseksi ja jumppakepin sijoittaminen työpisteen nurkkaan mikrotreenien toteuttamiseksi ovat kaikki hyviä toimenpiteitä aloittamisen kynnyksen madaltamiseksi, tekemiseen tarttumisen helpottamiseksi ja tapojen toistamisen todennäköisyyden kasvattamiseksi. 

Toistojen todennäköisyyttä voit vielä kasvattaa pohtimalla sitä, milloin on paras hetki uuden tavan toteuttamiselle. Onko se heti aamusta, aamupäivän kahvitauolla, lounastunnilla, iltapäivällä lounaskoomaa välttääksesi, töistä kotiuduttuasi, illan aikana vai ennen nukkumaan menoa. Kun vielä kalenteroit tekemisen muiden tärkeiden tekojen rinnalle, asetat puhelimeesi mahdolliset muistutukset/ hälytykset ja sidot parhaimmillaan uuden tavan johonkin itsellesi jo juurtuneeseen rutiiniin, ikään kuin tapoja ketkuttamalla, on onnistumisen todennäköisyys jo huomattavasti todennäköisemmällä tasolla. 

7. Tee muutoksesta mahdollisimman palkitsevaa

Hyvästä työstä tulee maksaa asianmukainen palkkio. Niin myös silloin, kun kyse on sinusta itsestäsi. Kun olet ponnistellut uuden, paremman tavan omaksumisen eteen ja koet ansainneesi hieman hemmottelua sekä pienen palkinnon, on silloin sopiva hetki motivaation kasvattamiselle. 

Jos olet treenannut säännöllisesti ja tavoitteellisesti, voi motivoiva palkinto olla uudet lenkkarit tai treenivermeet. Jos taas olet syönyt säntillisesti ja onnistunut pudottamaan painoasi, voit palkita itsesi hieronnalla tai vaikka kasvo- tai jalkahoidolla. Älä kuitenkaan palkitse itseäsi tavoitettasi kampittavalla tekijällä, kuten esimerkiksi överiksi menevällä mässäämisellä tai aktiivisuuttasi vähentävällä lahjuksella, kuten sähköpotkulaudalla. Ulkona syöminenkin voi olla hyvä palkinto, kunhan satsaat laadukkaaseen, kohtuulliseen ja terveyttä edistävään ravintolaruokaan. 

8. Sitoudu muutossysteemiin

Uusi tapa ei juurru osaksi arkeasi ihan itsekseen. Se vaatii takuulla ponnistelua ja sitoutumista. Kannattaakin varmistaa, että muutosvalmiutesi on kohdallaan, ennen uuteen tapaan tarttumista. Aikaisemmin ohjeistamani toimenpiteet, kuten arvojesi puntaroiminen sekä voimavarojen riittävyyden varmistaminen, luovat vahvan pohjan sekä potentiaalin onnistuneelle muutokselle. 

Tavoitteiden näkyväksi tekeminen tarralappuja liimaamalla, niiden julkistamisella läheisille sekä ystäville ja toistoista kirjaa pitämällä ovat myös hyviä onnistumispotentiaalin kasvattajia. Voit pyrkiä kasvattamaan ”voittavien tapojen toistoputkea” eli peräkkäisten onnistuneiden päivien jatkumoa, jota et hevillä halua katkaista. Ja vaikka se jossain välissä katkeaisikin, niin kannattaa tarttua heti uudestaan tekemiseen ja pyrkiä uuteen, aikaisempaa pidempäänkin toistoputkeen sekä pitää mielessään 21/90 -päivän sääntö: 21 päivässä uusi tapa haltuun ja 90 päivässä juurrutetuksi uudeksi elämäntavaksi. 

9. Valjasta tukijoukot taaksesi

Kukaan ei menesty yksin. Unelman toteuttamiseen tarvitaan aina tukijoukkoja; ystäviä, läheisiä, kumppaneita ja kitkaakin. Nekin ihmiset, jotka sortuvat väheksymään, epäilemään ja asettumaan poikkiteloin sinun ja unelmasi välille, voivat parhaimmillaan antaa sinulle juuri sen tarvittavan sysäyksen tavoitteesi saavuttamiseksi. 

Onkin tärkeää, että unelma on ekologinen eli siitä on hyötyä myös lähiympäristöllesi ja läheisillesi. Harvaa ihmistä arvostetaankin heidän hankkimansa aseman tai omaisuuden vuoksi. Sen sijaan arvostus kohdistuu usein siihen, millaiset olivat henkilöiden tarkoitusperät ja miten muut ihmiset oli huomioitu unelman tavoittelussa.

10. Tee tarvittavat toistot

Mikä erottaa mestarin keskinkertaisuudesta? Vastaus on: toistot, toistot ja toistot. Siis se, että mestari palaa aina tylsältäkin tuntuvien toistojen äärelle ja jatkaa nöyränä harjoittelua. Tosipaikan tulleen nöyryys työnnetään syrjään ja voidaan olla itsevarmoja siitä, ettei kukaan ole harjoitellut enempää ja paremmin. Itsevarmuus on silloin sallittua, muttei kuitenkaan nöyryyden kustannuksella. Keskinkertaisuus voi tuntea itsensä ylpeäksi ja itsevarmasti harjoittelun äärellä, mutta tosipaikan tullen nöyryys voi muuttua nöyryytykseksi, jos ollaan ylenkatsottu harjoittelua ja riittävien toistojen junnaamista. 

Tapojen oppiminen on aina uusien taitojen opettelua. Opetat aivojasi reagoimaan uudella tavalla tuttuun ärsykkeeseen. Sen vuoksi uusi tottumus alkaa juurtua vasta riittävien toistomäärien myötä. Kannattaa aloittaa riittävän pienestä ja lisätä toistojen määrää sekä intensiteettiä matemaattisen maltillisesti. Silloin lopputulos voi olla hämmästyttävän suuri.

Hyvinvoinnin näkökulmasta toistot siis ratkaisevat.

Hyvinvoinnin näkökulmasta toistot siis ratkaisevat. Sitä ei voidakaan varastoida pahan päivän varalle, vaan hyvinvoinnista tulee pitää huolta joka päivä, lopun elämän. Pienet teot ratkaisevat. Jos teet pari-kolme mikrotreeniä päivässä (yht. 15 min), olet vuoden aikana treenannut 5475 minuuttia eli 91 tuntia, 15 minuuttia. Kuka sanoi, ettei pienillä asioilla ole merkitystä? 

Jaa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
0 0 votes
Artikkelin arvostelut
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments

Lue lisää

Seitsemän syytä, miksi kuntosali on tärkein treenimuoto


Jos laitoit kuntosalikortin “hyllylle” poikkeustilan pahimman vaiheen ajaksi, niin nyt alkaa viimeistään olla syytä tehdä come back kuntosalille. Vaikka harjoittelu kehon painoilla tai pienvälineillä onkin ihan tehokasta, eivät hyödyt vastaa kuntosaliharjoittelun hermostollisia ja hormonaalisia vaikutuksia. 

Kuntosaliharjoittelu mielletään usein keinoksi parantaa suorituskykyä ja muokata kehoa. Säännöllisen harjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan suinkaan rajoitu siihen. Seuraavat seitsemän syytä osoittavat hyvin sen, että kuntosaliharjoittelu on mitä monipuolisin ja parhain harjoitusmuoto.

#1: Kuntosaliharjoittelu suojaa tyypin II diabetekselta

Säännöllisellä ja monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla on positiivinen vaikutus veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Sen onkin osoitettu pienentävän muun muassa tyypin II diabeteksen puhkeamisriskiä ja jopa ”peruuttavan” jo puhjenneen diabeteksen etenemisen.

#2: Kuntosaliharjoittelu laskee verenpainetta

Kestovoimaharjoittelu pienillä painoilla ja pitkillä harjoitussarjoilla kehittää lihaskunnon lisäksi myös hapenottokykyä. Itse asiassa kiertoharjoittelutyyppinen lihaskuntotreeni saattaa parantaa joidenkin henkilöiden kohdalla kestävyyskuntoa jopa lenkkeilytyyppistä liikuntaa paremmin. Sillä on siis osoitettu olevan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa parantava, mutta myös muun muassa verenpainetta alentava vaikutus.

#3: Kuntosaliharjoittelu vahvistaa lihaksia, luita ja jänteitä

Sen lisäksi, että kuntosaliharjoittelu vahvistaa treenattavia lihaksia, on sen osoitettu lisäävän myös luuston mineraalitiheyttä eli ennaltaehkäisevän luukatoa sekä vahvistavan luita. Lisäksi lihaskuntoharjoittelulla, etenkin jalkalihasten vahvistamisella, on osoitettu olevan kaatumistapaturmia ja lonkkamurtumia vähentävä vaikutus. Tehokas voimaharjoittelu voi lisätä myös jänteiden jäykkyyttä sekä paksuutta.

#4: Kuntosaliharjoittelu vähentää selkä- ja hartiavaivoja

Tasapainoisesti kaikkia kehon päälihasryhmiä kuormittava kuntosaliohjelma auttaa parantamaan ryhtiä sekä lihastasapainoa. Avaavat liikkeet kireyteen taipuvaisille lihaksille ja vahvistavat harjoitteet veltostumiseen pyrkiville lihasryhmille parantavat toimintakykyä, aineenvaihduntaa sekä vähentävät kehon kiputiloja. Kuntosaliharjoittelun onkin osoitettu vähentävän alaselkäkipuja, niska-hartiavaivoja sekä vähentävän muun muassa reuma- ja nivelrikkopotilailla tulehdusta, kipuja sekä lihasten väsymistä.

#5: Kuntosaliharjoittelulla saat tavoittelemasi vartalon

Kuntosaliharjoittelulla voit muokata kehosi sellaiseksi kuin haluat. Lihasmassaa hankkimalla saat kehostasi urheilullisemman, mutta samalla tuet myös kiinteytymis- ja painonhallintatavoitetta. Hankittu lihaskilo lisää energiankulutusta niin levossa kuin treenatessakin. 10 kiloa lihasmassaa hankkimalla voit syödä joko 10 % enemmän lihomatta tai vastaavasti tehostaa kehon kiinteytymistä ja saavutetun ihannepainon pysyvyyttä.

#6: Kuntosaliharjoittelu hidastaa ikääntymistä

Kuntosaliharjoittelulla voidaan puolustaa kehoa hapettumisstressiltä, joka voi hidastaa kehoa ikääntymästä. Lisäksi lihaskuntoharjoittelun on osoitettu vähentävän hermolihasliitosten surkastumista sekä edistävän uusien liitosten syntymistä, jolla on vaikutuksensa lihasmassan ja –voimien sekä toimintakyvyn säilymiseen. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu voikin lisätä henkilön kykyä selviytyä itsenäisesti kotioloissa jopa 10-20 vuotta fyysisesti passiivista ikätoveriaan pidempään.

#7: Kuntosaliharjoittelu parantaa elämänlaatua

Edellisten fyysisten hyötyjen lisäksi kuntosaliharjoittelun on tutkimuksissa osoitettu vähentävän stressiä ja parantavan henkilön elämänlaatua, mielialaa sekä yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Harjoittelun tehosta, kestosta ja useudesta huolimatta sen on osoitettu parantavan myös henkilön itsetuntoa, minä-pystyvyyden kokemusta sekä parantavan hänen kehonkuvaansa. Vastaavia tuloksia on havaittu niin terveillä aikuisilla, ikääntyneillä kuin erilaisilla potilasryhmilläkin, joten voidaan ansaitusti todeta, että kuntosaliharjoittelu on tärkein ja monipuolisin treenimuoto!  

Itsekuri kuluu – käytä sitä järkevästi

Itsekuria voisi kuvailla kyvyksi valita kahden eri halun välillä. Se on reaktio sisäiseen ristiriitaan, joka syntyy, kun joko haluat tehdä jotain, josta tiedät, ettei sitä pitäisi tehdä (kuten ylensyönti), tai sinun pitäisi tehdä jotain, mitä et haluaisi (esim. salille lähteminen). Itsekurin ansiosta kykenemme sanomaan ei nopeille nautinnoille ja akuuteille houkutuksille, jotka vievät meitä kauemmas tavoitteestamme. Silloin pystymme säilyttämään fokuksen tavoitteellisessa toiminnassa, vaikka se aiheuttaisi hetkellisen pettymyksen.

Itsekuri on puoliksi oikeaa asennetta ja puoliksi kykyä kontrolloida itseään ja valintojaan. Se on kuin lihas, joka väsyy käytössä. Ylirasittuneena se sakkaa ja johtaa ei-toivottuun toimintaan, kuten harjoitusten väliin jättämiseen tai herkkujen ahmimiseen. Toistuva lipsahtelu puolestaan syö itseluottamusta ja ruokkii itsensä syyttelyä ja vähättelyä – toimintoja, joiden tiedetään nakertavan ja vaikeuttavan pysyvää muutosta.

Jos haluamme ylläpitää kurinalaista toimintaa tuloksekkaasti, on meidän huolehdittava riittävästä energiansaannista. Ilman riittävää energiaa aivomme eivät nimittäin voi toimia optimaalisesti. Aivojemme etuotsalohkon toiminta nimittäin vaikuttaa itsekuriimme, tahdonvoimaamme ja päätöksentekokykyymme.

Itsehillintä, maltin harjoittaminen ja häiriötekijöiden jatkuva välttely kuluttaa itsekuriamme, ja stressaantuneina kehomme energia kuluu vaistojen varassa toimimiseen. Teemme tällöin päätöksiä ennemmin lyhyen, kuin pitkän aikavälin perusteella. Toimintaamme ohjaavat silloin todennäköisemmin nopeat nautinnot ja välittömän mielihyvän tavoittelu kuin viivästyneiden nautintojen tai pidemmän aikavälin tavoitteiden sekä tyytyväisyyden mukaisesti eläminen.

Energiansaannin takaaminen tarkoittaa käytännössä monipuolista ravintoa, riittävää unta, kiitollista suhtautumista (pakkomielteisen unelmien tavoittelun sijaan) sekä arvopohjaisia tavoitteita ja tekoja. Usein helpoin tapa parantaa itsekuria fiksusti syömisen ja levon lisäksi on fyysinen aktiivisuus. Elvyttävä ja palautumista edistävä, riittävän kevyt liikunta parantaa mielialaa, selkeyttää ajattelua ja rakentaa vahvempaa kehoa sekä mieltä.

Itsekuria kannattaa siis käyttää harkitusti, järkeviin kohteisiin. Liikunnan kohdalla järkevä kohde on liikkumaan lähteminen. Siis se, että nouset ylös sohvalta, puet lenkkikamppeet tai pakkaat salivehkeet ja lähdet liikkeelle. Itse treeniin itsekuria ei kannata kuluttaa, sillä itsensä ruoskiminen ja no pain no gain -asenne tyhjentävät tahdonvoimavaraston alta aikayksikön. Liikunnan tehon sijaan huomiota kannattaa kiinnittää harjoittelun mielekkyyteen, mukavuuteen ja merkityksellisyyteen. Toistojen kertyessä sekä kunnon noustessa tehoon liittyvät vaatimukset nimittäin korjautuvat kuin itsestään.

Ravitsemuksen kohdalla itsekuria ja tahdonvoimaa kannattaa käyttää nälissään kärvistelyn ja herkkujen välttelemisen sijaan säännöllisessä ateriarytmissä pysymiseen. Kun pidät siitä kiinni ja syöt 2-3, korkeintaan 4 tunnin välein, tarjoaa tiivis ruokailurytmi otolliset olosuhteet myös annoskoon ja ravitsemuksen laadun korjaamiseen, ilman sen suurempaa tuskaa sekä draamaa.  

Muutosprosessin alkutaipaleella joudumme usein toimimaan hetkellisesti hieman kurinalaisemmin hyvien ja motivoivien tulosten aikaansaamiseksi. Alkuvaiheessa itsekuriin onkin helpointa turvautua silloin, kun olet levännyt ja syönyt hyvin. Paras ajankohta harjoittaa kurinalaisuutta on esimerkiksi aamuisin, sillä energiavarastot ovat tuolloin korkeimmillaan, jolloin jo vähäiselläkin itsekurilla pelkän minimitreeninkin tekeminen tukee haluttua muutosta.

Treenin ei siis tarvitse olla aina optimaalinen tuottaakseen hyviä tuloksia. Jo pelkän minimin tekeminen tarkoittaa, että kehitystä on tapahtunut – on pysytty tavoitteen mukaisessa toiminnassa ja siirrytty liikkumattomuudesta liikuntaan. Ihminen sietääkin hetkellisesti muutoksen aiheuttamaa hämmennystä, kun hän huomaa kehittyvänsä. Kehitys ruokkii pystyvyyden tunnetta, mikä taas lisää motivaatiota ja sitoutumista projektiin. Positiivinen kierre on valmis.

Lähde: Impulssi – menetelmä jatkuvaan kehitykseen (R. Aalto, P. Immo, Docendo.2021).

Liikunta on parasta aivojumppaa

Olet varmasti kuullut ja kokenut myös omakohtaisesti sen, että liikunta parantaa mielialaa, purkaa stressiä ja selkeyttää ajattelua. Mutta tiesitkö sitä, että treenaaminen vaikuttaa positiivisesti myös

Lue artikkeli »

Millainen on sinun täydellinen päiväsi?

Millainen on sinun täydellinen työpäiväsi? Tietenkin paljon muutakin kuin tätä, mutta miltä kuulostaisi pieni pysähdys työnteon lomassa hengitys- tai venyttelyharjoituksen muodossa? Mitä tykkäisit tehokkaasta ja kehoa herättelevästä jumppailusta,

Lue artikkeli »

Uutiset

Liity uutiskirjeen vastaanottajaksi

Jätä sähköpostiosoitteesi tähän niin saat ensimmäisenä tiedon kun julkaisemme uusia palveluja tai tiedotamme tärkeistä asioista.

Suosituimmat

Hyvinvointi

Dieetti vai elämäntapamuutos?

Jos tarkkoja ollaan, sana dieetti ei tarkoita kuuria, vaan ruokavaliota. Ja mitä tahansa dieettiä voidaan noudattaa hyvin tai huonosti. Mikäli …

Lue artikkeli →
Liikunta

Liikunta on parasta aivojumppaa

Olet varmasti kuullut ja kokenut myös omakohtaisesti sen, että liikunta parantaa mielialaa, purkaa stressiä ja selkeyttää ajattelua. Mutta tiesitkö sitä, …

Lue artikkeli →
Hyvinvointi

Millainen on sinun täydellinen päiväsi?

Millainen on sinun täydellinen työpäiväsi? Tietenkin paljon muutakin kuin tätä, mutta miltä kuulostaisi pieni pysähdys työnteon lomassa hengitys- tai venyttelyharjoituksen muodossa? Mitä tykkäisit …

Lue artikkeli →
Hyvinvointi

Jos puhuisit muille kuten itsellesi, ei sinulla olisi yhtään ystävää

No niin typerys, taas mokasit. Voi hitto, että osaat olla surkea. Sinusta ei koskaan tule mitään. Kerran läski, aina läski. …

Lue artikkeli →

Impulssi kirja

Impulssi kirja on nyt tilattavissa Docendon verkkokaupassa!

Podcast vierailuja

Väkevä elämä – Viisaampi mieli, vahvempi keho
Vieraana Riku Aalto
Menestyvän ammattilaisen työkalut hyvinvointialalla
🎧   Kuuntele

 

Valla-Podcast
Vieraana Riku Aalto
Mihin hyvinvointiala on menossa?
🎧   Kuuntele

 

Tiinan terveysmetodit
Vieraana Riku Aalto
Älä anna elämän lipua ohi- hyvä lihaskunto tuo lisää nautinnollisia ja aktiivisia elinvuosia
🎧   Kuuntele

Kategoriat

Kategoriat