Mikroruoasta mikrotreeneihin

Nykymaailma on rakennettu istumiseen kannustavaksi. Ja istuminen on ihan oikeasti ongelma. Me suomalaisaikuiset istumme keskimäärin 9-11 tuntia vuorokaudessa, eikä 82 % meistä tauota istumistaan suositusten mukaisesti. Vaikka UKK-instituutin liikkumissuositus on jo todella suuri askel oikeaan suuntaan, ei se kutenkaan vielä tarjoa toimivia ratkaisuja liiallisen istumisen aiheuttamien ongelmien taklaamiseksi. Niinpä meidän tulee jatkaa työtä kestokoukkuasennon rajoittamiseksi ja kansanterveyden sekä kansalaiskunnon kohentamiseksi.

ISTUMINEN ON SYVÄLTÄ

Heti alas istuuduttuasi aineenvaihduntasi jämähtää lähes lepotasolle. Penkissä pönöttäessäsi alavartalon suuret reisi- ja pakaralihakset ovat totaalisen passiiviset keskimäärin 67 %, jopa 90 % työajasta. Tuplaisit energiankulutuksen pelkästään sillä, että nousisit seisomaan ja liikahtelisit hieman jalalta toiselle.

Kun jatkat istumista 30 minuuttia yhtäjaksoisesti, alkavat veren sokeri- sekä rasva-arvot nousta, kun verestä rasvoja kaappaavan entsyymin sekä insuliinin tehot tipahtavat. Samassa ajassa myös selkärankaasi tukevat korsettilihakset alkavat väsyä ja niiden tuki selälle pettää. Kestääkin noin 7 tuntia, että niiden aktiivisuus ja tarjoama tuki tärkeimmälle tukirangallesi palautuu normaaliksi.

Jatkettuasi istumista 2-3 tuntia, alkavat selkälihaksia nakertaa myös pienet tulehdusprosessit, joiden vaikutuksesta selkälihasten toiminta on heikentynyttä jopa 24 tuntia istumisannoksen päättymisen jälkeen. On hyvä ymmärtää myös se, että kudokset adaptoituvat eli mukautuvat uusiin tapa-asentoihin. Jos siis istut selkä pyöreänä, hartiat edessä ja leuka pitkällä, tulee tästä ennen pitkää uusi perusryhtisi.

NAURETTAVAN VÄHÄN ON ILAHDUTTAVAN PALJON

Jo se, että nouset ylös jakkaralta puolen tunnin välein, auttaa sinua ehkäisemään lähes kaikki aineenvaihdunnalliset sekä tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvat terveyshaitat. Jos kuitenkin istut keskimääräisen 9-11 tuntia ruoto kippurassa, ei pelkkä ylösnousemus riitä ehkäisemään kumararyhtisyyttä, eikä muutama liikuntakerta viikossa vielä kohota toiminta- ja suorituskykyäsi.

Jos kuntosi on suomalaisiin työikäisiin nähden keskimääräinen, riittävät voimavarasi juuri ja juuri 8 tunnin työpäivästä selviytymisen, mutta eivät yhtään enempää. Akut ovatkin tyhjät töistä kotiuduttua, eivätkä illat ja viikonloput riitä työn kuormituksesta palautumiseen. Ei olekaan mikään ihme, että sohvalta on niin vaikeaa vääntäytyä salille tai lenkille. Tyhjin akuin on paha pyristellä, eikä kuormitusta ole edes järkevää kerryttää liiaksi kuormituksen päälle.

Kuten aikaisemmassa postauksessani, ”Nykykäsitys liikunnasta pitäisi räjäyttää atomeiksi” mainitsin, ei perinteinen 3-5 liikuntakertaa viikossa enää toimi. Se ei riitä edes istumisen haittojen ja passiivisen elämäntyylin netraloimiseen. Toimivin ratkaisu ovatkin mikrotreenit, joiden toteuttaminen ei vie kuin muutaman minuutin ja ne voidaan helposti sekä hyväksyttävästi toteuttaa vuorokauden parhaina tunteina eli työpäivän aikana. Mikrotreenien filosofiaa kannattaa soveltaa myös kuntoilleessaan. Fiksu liikkuja valitseekin voimavaroihinsa peilaten joko minimin, medium-ratkaisun tai optimitreenin, parhaat hyödyn elvyttävästä tai kehittävästä treenistä saadakseen.

MIKROTREENIN ANATOMIAA

Mitä tarkoitan, kun puhun mikrotreeneistä? Tarkoitan niillä niin vaatimattomia ponnistuksia, ettei toteuttamisesta muodostu sellaista mörköä, että aloittaminen ja sitoutuminen kärsivät. Käytännössä 3 liikettä riittää. Ja minimiversiossaan 1 sarja kutakin liikettä on jo ok.

Voitkin voimavaroihisi peilaten päättää, teetkö kutakin liikettä tällä kertaa 1, 2 vai 3 sarjaa. Liikkeet voivat olla tavoitteesi pohjalta joko lempeitä venytyksiä, toiminnallisia monitoimiliikkeitä tai lisäkuormin toteutettavia voimaharjoitusliikkeitä. Optimaalisinta olisi, että tekisit mikrojumpan ja mikroliikkuvuustreenin jo työpäivän aikana, vuorokauden energisimpien tuntien siivittämänä. Se antaa sinulle energiaa ja edellytyksiä myös aktiivisemman vapaa-ajan viettämiseen sohvalle jämähtämisen sijaan.

MINIMI-MEDIUM- JA OPTIMI -TREENIOHJELMAMALLI

Suosittelen sinua soveltamaan mikrotreeniajastusta varsinaisten kuntotreenienkin toteuttamiseen. Jos energiasi ovat huvenneet jo työmaalle, niin kuntosalilla yksi sarja kutakin 6-7 liikettä riittää jo hyvän olon ja omantunnon hankintaan (minimi). Kahdella työsarjalla per liike saat jo vähintään ylläpitävän impulssin aikaseksi (medium), ja palautuneena sekä hyvissä energisoissa salille mennessäsi, voit tehdä kutakin liikettä kolme intensiivistä sarjaa (optimi), jolloin kapasiteettisi kasvaa treenin aiheuttaman ylikorjausefektin vaikutuksesta.

Sama ohjenuora toimii hyvin myös kestävyystreenien kohdalla. 10-20 minuutin minijaloittelu (minimi) elvyttää ja palauttaa väsyneen, 20-40 minuutin kevyt-keskiraskas (medium) lenkki vähintään ylläpitää hapenottokykyäsi ja 40-60 minuutin mittainen aerobinen treeni (optimi) nostaa kestävyyskapasiteettisi uudelle tasolle.

Kokonaiskuormituksen hallinta ja voimavarojen säätely avainasemassa

Onkin tärkeää mitoittaa kuormitus aina sen hetkisiin voimavaroin. Työpäivän jälkeen olo on lähes poikkeuksetta nuutunut, joten päätä vasta lämmitellessäsi, onko tänään elvyttävän vaiko kehittävän treenin paikka. Aktiivisia valintoja ja energisoivia treenejä!

LOPUKSI ESIMERKKEJÄ MIKROTREENEISTÄ

ESIMERKKI MIKROLIIKKUVUUSTREENISTÄ

Liikkeet:

  • Syväkyykkyasento
  • Eteentaivutus
  • Vartalon kierrot eteentaivutuksesta (vuorokäsin kierto kohti kattoa)

Pidä kutakin asentoa 5-10 sekuntia  
Toista 1-3 kierrosta

ESIMERKKI MIKROLIHASKUNTOTREENISTÄ KEHONPAINOLLA

Liikkeet:

  • Jalkakyykky kehon painolla
  • Etunojapunnerrus käsien ja jalkojen irrotuksella
  • Linkkuveitsi tai puolilinkkari

Tee kutakin liikettä 10-20 toistoa
Tee 1-3 kierrosta

ESIMERKKI MIKROVOIMATREENISTÄ LISÄKUORMIN

Liikkeet:

  • Etukyykky tangolla
  • Leuan veto lisäpainolla
  • Vauhtipunnerrus tai dippi lisäpainolla

Tee kutakin liikettä 3-6 toistoa
Tee 1-3 sarjaa per liike

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa:

Riku Aalto

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Testaa, olisiko sinusta personal traineriksi?

Rakensimme pienen testin, jolla voit selvittää luonteenpiirteitäsi tai tämänhetkisiä arjen vaatimuksia personal trainerin työn kannalta. Testi sisältää myös osion, jossa voit testata lyhyesti tietojasi kehittävän harjoittelun lainalaisuuksista.

Käy tekemässä lyhyt testimme osoitteessa: impulssi.typeform.com/pt-testi

Lue lisää

Impulssi Personal trainer -koulutusopas

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Elintapavalmentamisen ammattilainen -opas​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta personal traineriksi​

Saat oppaan luettavaksesi lähetettyäsi alla olevan lomakkeen.


Evästeilmoitus

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla ”Hyväksy” hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä.

Tulossa

Julkaisemme Impulssi Valmentajayhteisön pian. Jättämällä yhteystietosi saat kutsun ensimmäisen joukossa ja pääset osallistumaan mm. Valmentajakahveille.