Nopea vastaus:

info@impulssi.fi

Whatsapp:

050 3024 324

Mitäpä jos keskustelisimme painostasi?

Suomessa on noin 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista, joista arvioilta miljoona on painoindeksinsä perusteella lihavia. Vaikka kyse on niinkin yleisestä asiasta, on ylipaino silti kantajalleen hyvinkin arka ja henkilökohtainen asia. Kyse ei olekaan pelkästään fyysisestä asiasta, vaan painolla on voimakas yhteys myös moniin psyykkisiin tekijöihin, kuten minäkuvaan ja itsearvostukseen. Jotta henkilö ei kokisi painostaan häpeää, syyllisyyttä ja epäonnistumisen tunteita, tulee asia ottaa puheeksi hienotunteisesti, arvostavasti sekä luottamusta rakentaen. Neuvoja ja ohjeita tulee antaa vain, mikäli tilanne on luottamuksellinen, henkilö vastaanottavainen ja neuvojalla on kyky tarjota konkreettisia ohjeita tai mahdollisuus ohjata henkilö eteenpäin, asiantuntevan avun piiriin.

Ylipaino on ylenpalttisen yleistä

Tiesitkö, että suomalaisista, yli 30-vuotiaista aikuisista, lähes kolme neljästä on vähintään ylipainoisia? Miehistä ylipainoisia on 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia, kun lihavia miehistä on 26 prosenttia ja naisista 28 %. Vyötärölihavuus koskettaa lähes joka toista (46 %) aikuista miestä ja naista.

Nuorista miehistä lähes puolet on ylipainoisia (47 %, 18-29 v) ja naisista reilu kolmannes (35 %). Lihavia nuorista miehistä on 17 % ja naisista 19 %. Huolestuttavinta on se, että jo taaperoista eli 2–6-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia on vähintäänkin ylipainoisia, sillä ylipaino lapsuudessa ennustaa paino-ongelmia myös aikuisiässä. Lapsuusajan ylipaino lisää myöhemmin muun muassa sydän- ja verisuonitautien, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Kyse on siis laajamittaisesta kansanterveydellisestä sekä yksilön hyvinvointia koskevasta ongelmasta, joka ei poistu pelkästään toivomalla, hyssyttelemällä ja samaan tapaan jatkamalla. Samanaikaisesti tulee kuitenkin ymmärtää, että syyllistävä, hyökkäävä ja yksilön minäkuvaa loukkaava julistaminen sekä ahdistelu johtavat vain vastakkainasetteluun sekä heikompaan lopputulemaan.

Mitä sitten vaikka olisinkin ylipainoinen?

Henkilö lihoo, kun ruoasta saatava energiamäärä ylittää pidemmän aikaa kulutuksen tason. Tätä kutsutaan energiaepätasapainoksi, jonka seurauksena kehoon kertyy liiallinen määrä rasvakudosta. Lihomisriski kasvaa runsaan istumisen, fyysisen passiivisuuden, liian vähäisen liikunnan harrastamisen, runsasenergisten ruokavalintojen, suurten annoskokojen, stressin ja epäterveellisten elintapojen johdosta. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen, sillä ruokailu- ja liikuntatottumusten lisäksi myös monet sosiaaliset, psykologiset, koulutustaustaan liittyvät, kulttuurilliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat lihavuusriskiin huomattavasti.

Ylipaino ja lihavuus lisäävät myös riskiä sairastua useisiin elintapasairauksiin, kuten sydäntauteihin, astmaan, kakkostyypin diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, masennukseen, uniapneaan, dementiaan sekä joihinkin syöpäsairauksiin. Lihavuus voi aiheuttaa myös ongelmia kuukautisissa, hedelmöittymisessä sekä haasteita raskauden ja synnytyksen aikana.

Etenkin viskeraalinen eli vatsan sisäinen, sisäelinten ympärille kertynyt rasva sekä varhainen lihavuus ovat terveyden näkökulmista merkittäviä riskejä. Tyypin 2 diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle tunnusomaista onkin juuri vyötärölihavuus sekä runsas viskeraalisen rasvan määrä kehossa. Ylipaino ja lihavuus sekä niihin liittyvät sairaudet heikentävät toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua jokseenkin samassa suhteessa painoindeksin nousun kanssa. Myös ennenaikaisen menehtymisen riski kasvaa selvästi, kun painoindeksi nousee yli 30 kg/m² rajapyykin yläpuolelle.

Lihavuuden vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin

Painoindeksi ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä, eikä ketään tule arvostella, syrjiä tai tuomita painonsa perusteella. Toisilla ja toisinaan ihannepainon saavuttaminen sekä ylläpitäminen on helpompaa ja toisilla/ toisinaan haastavampaa.

Ylipaino ja lihavuus ovat vahvasti yhteydessä myös psyykkiseen hyvinvointiin. Syyllistämisellä ja ulkoisella paineella ei tulisi lisätä henkilön kokemusta epäonnistumisesta, eriarvoisuudesta ja syrjityksi tulemisesta. Tällaiset kokemukset vain vaikeuttavat painonhallintaa ja voivat aiheuttaa myös vetäytymistä sosiaalisista kontakteista sekä vaikeuttaa selviytymistä arjesta, työstä sekä kanssakäymisestä.

Tukea, tietoa ja parempia tapoja kestävien tulosten saavuttamiseksi

Sillä, miten ja millä asenteella ylipaino otetaan puheeksi, on merkittävä vaikutus henkilön reaktioon ja kykyyn vastaanottaa tukea. Tärkeintä on välttää syyllistämistä, luopua ennakko-oletuksista ja keskustella asiasta ymmärtäväisesti, kannustavasti ja kiinnostusta osoittaen. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen sekä henkilön aito kohtaaminen ja kuunteleminen nousevat onnistumisen näkökulmasta keskeiseen rooliin. Olisi myös tärkeää saada asiakas kertomaan itse, millaisia ajatuksia hänellä on painostaan ja millaisia keinoja hän on aiemmin kokeillut sen pudottamiseksi. Mikäli asiakas itse puhuu asian puolesta, on muutosvalmius jo pitkällä ja onnistuminen huomattavasti todennäköisempää.

Pelkkien ruokailu- ja liikuntatottumusten lisäksi on syytä ymmärtää, että painoon vaikuttavat myös monet muut elintavat sekä muuttujat. Sen vuoksi onkin syytä tarkastella myös henkilön kokonaiselämäntilannetta, sen hetkisiä voimavaroja, unen ja palautumisen rutiineja sekä tunteita syömisen taustalla. Yleisesti voidaan todeta, että muutos tehdään aina ensin mielessä ja vasta sen jälkeen käyttäytymisessä. 

Jos henkilö suhtautuu torjuvasti keskustelun aloitukseen, ei se välttämättä kerro alkuunkaan heikosta motivaatiosta. Reaktio voi sen sijaan olla merkki ylipainoon liittyvistä vaikeista tunteista sekä vähäisestä uskosta onnistumiseen tälläkään kertaa. Mikäli henkilö ei kuitenkaan koe painonpudottamista juuri nyt tärkeäksi, ajankohtaiseksi tai mahdolliseksi, on hänelle hyvä tarjota tietoa siitä, minne hän voi olla yhteydessä, jos hän myöhemmin kokee tarvitsevansa tukea asiassa. Ymmärtäväinen, valinnanvapautta arvostava, vaihtoehtoja tarjoava ja kannustava suhtautuminen edistää takuulla henkilön motivaatiota ja muutosvalmiutta enemmän kuin tuputtava, syyllistävä ja vinkkien sekä ohjeiden pakkosyöttämiseen perustuva lähestymistapa.

Jaa:

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Riku Aalto

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue lisää

Vastaamme yhteydenottoihin nopeasti.