Toimintakyvyn romahtamisen lyhyt historia

Suhtautumisemme kuormituksen ja levon tasapainoon on vääristynyt. Etsimme jatkuvasti helpointa ja fyysisesti keveintä tietä, jottei meidän vain tarvitsisi liikkua. Vastapainoksi valtavalle istumisannokselle etsimme epätoivoisesti myös tehokkainta liikuntamuotoa ja kuormittavimpia harjoitusmenetelmiä nopeamman kunnon nousun sekä kiinteämmän kropan toivossa.

Maailma muuttuu, kehomme ei

Kehomme on jalostunut liikkumista varten viimeiset kaksi miljoonaa vuotta. Evoluutio on muokannut kehomme liikettä ja pystyasentoa varten. Ja mitä me sitten menemme tekemään? Lysähdämme istumaan ja mukautamme kehomme kestokippuraan. Kaiken kukkuraksi työasentomme ovat niin tuettuja, ettei meidän tarvitse edes liikkua paikoiltamme.

Oletko muuten tullut koskaan ajatelleeksi, että vietät elämäsi parhaat tunnit työnantajasi palveluksessa ja jämätunnit vapaa-ajalla?  Vuorokauden tunnit eivät olekaan samanarvoisia, sillä väsyneenä, nuutuneena sekä työpäivän haasteiden kurittamana akut ovat lopussa ja energiat vähissä töistä vapaalle kotiuduttuasi. Täysipainoinen vapaa-aika jää tällöin vain haaveeksi.

Me suomalaiset olemme kymmenien tuhansien kuntotestitulosten mukaan keskimäärin 8 tunnin, istumatyötä tekevät ainoastaan 6,5 tunnin työkunnossa, tarkoittaen sitä, etteivät illat ja viikonloput riitä palautumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkitusti suomalaisten voimavarat riittävät hädin tuskin työpäivästä selviytymiseen, eikä energiaa jää tarpeeksi täysipainoisen vapaa-ajan viettämiseen. Pelkkä lepääminen ja palauttelu eivät kuitenkaan ole ratkaisu energisyyden sekä elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Tarvitaan parempaa fyysistä kapasiteettia, jotta virtaa, voimia ja iloa riittää vielä työpäivän jälkeisillekin tunneille. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kovempi, tehokkaampi ja suorituskeskeisempi liikunnan harrastaminen, vaan parhaat tulokset ovat saavutettavissa huomattavasti pienemmin, kevyemmin ja armollisemmin ponnistuksin.

Etätyö etäännyttää entisestään aktiivisuudesta

Viimeaikainen voimakas etätöihin siirtyminen on vaikuttanut suomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja suorituskykyyn merkittävästi. Päivittäisten askelten määrä on vähentynyt entisestään keskimäärin 1000–3000 askelta vuorokaudessa. Eniten aktiivisuus on vähentynyt, tai vastaavasti paikallaanolo on lisääntynyt kello 7–14 välisenä aikana eli päivän energisimpinä tunteina. Se heijastuu valitettavasti myös vapaa-ajan aktiivisuuteen, eikä liikkumaan jakseta enää lähteä istumismaratonin uuvuttamana.

Istumme keskimäärin 9–11 tuntia vuorokaudessa, kun sängyn pohjalla vietetään vain noin 7 tuntia. Istumme siis enemmän kuin nukumme. Jos tuon suhteen saisi käännetyksi toisin päin, olisi jo sillä valtavat kansanterveydelliset ja -taloudelliset vaikutukset, yksilön hyvinvoinnin parantumisesta puhumattakaan.

Staattinen paikallaanolo ja yksipuolisen työn luoma epätasapaino uhkaavat riistää keholtamme ja mieleltämme terveyden. Hengitys- ja verenkiertoelimistömme tarvitsee kipeästi matalatehoista ja lempeää liikettä, mutta myös tehokkaampia spurtteja, hengästymistä ja huohotusta. Lihaksemme kaipaavat voimakasta vääntöä ja kääntöä sekä pitkäkestoisempaa pumppaustyötä. Hermostomme tarvitsee nopeaa reagointia, koordinatiivisia haasteita sekä voimakkaita voimanpurkauksia.

Myös nivelemme sekä sidekudosrakenteemme suorastaan anelevat laajoja liikkeitä ja venytyksiä, ja luustomme iskuja sekä tärinää. Aivommekin kaipaavat liikettä: tuuletusta, uusia liikemalleja, kohonnutta kortisolin määrää sekä aktiivisuuden aiheuttamaa mielihyvähormonien ryöppyä. Etuoikeutettuja ovatkin ne, jotka saavat liikkua työssään monipuolisesti, sillä fyysinen työ säästää tekijänsä jatkuvalta huolelta terveyspääoman hupenemisesta.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen pitää kehomme ja mielemme terveinä, toimintakykyisinä, kestävinä, joustavina ja voimakkaina pitkälle tulevaisuuteen saakka. Vaikka liikunta ei välttämättä lisääkään harrastajansa elinikää, auttaa se lisäämään itsenäisten, aktiivisten vuosien määrää jopa 10–20 vuodella passiivisiin ikätovereihin verrattuna.

Liikunnalla lisää elämää vuosiin

Liikunta auttaa myös parantamaan harrastajansa elämänlaatua. Se lisää hermosolujen määrää ja poistaa kehosta vanhoja sekä vaurioituneita soluja, joka nuorentaa aivojamme ja pitää ajattelumme vireänä. Aerobinen kestävyysliikunta lieventää iän tuomia vanhenemismuutoksia ylläpitäen hengitys- ja verenkiertoelimistömme toimintaa, tehostaen sokeriaineenvaihduntaa sekä pienentäen muistisairauksien riskiä.

Lihaskuntoharjoittelu taasen tuottaa useita terveyshyötyjä, joista toimintakyvyn säilyminen, aineenvaihdunnan tehostaminen, luuston lujuuden ylläpitäminen sekä kaatumistapaturmien ehkäiseminen lienevät tekijöitä tärkeimmästä päästä. Jos siis haluat elää pitkän, täysipainoisen ja ”rikkaan” elämän, kannattaa sinun arvostaa liikettä ja liikuntaa jo varhaisessa vaiheessa. Liikunnan harrastaminen, vähäinenkin sellainen, on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Pienetkin sijoitukset kannattavat ja jokainen askel sekä toisto kerryttävät hyvinvointisaldoa terveystilillesi.