Moni haaveilee stressittömästä elämästä. Se ei kuitenkaan ole tavoittelemisen arvoista, sillä vaikka liiallinen kuormitus ei olekaan hyvästä ja johtaa pitkään jatkuessaan terveyden heikkenemiseen, ei liian vähäinenkään kuormitus tee kenellekään hyvää. Se homehduttaa mielen, veltostuttaa vartalon ja johtaa ennen pitkää taantumiseen, tylsistymiseen sekä masennukseen.
Stressi auttaa nostamaan tasoa
Lyhytkestoinen stressi on hyvä asia, sillä se saa meidät virittäytymään ja nostamaan suoritustasoamme. Mielemme valpastuu, lihaksemme aktivoituvat ja sydämemme lyö kiivaammin happea sekä ravinteita aivoille ja lihaksille. Kun stressaava tilanne on ohi, keho ja mieli jälleen rauhoittuvat sekä siirtyvät kuluttavasta taistelumoodista palauttavaan latausmoodiin.
Pitkittynyt stressi kuluttaa ja altistaa
Jos stressitila jää päälle eikä keho pääse palautumaan säännöllisesti, stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi. Jatkuva ylivirittyneisyys johtaa stressikäyttäytymiseen sekä fyysisiin oireisiin. Eihän elimistölle voi olla hyväksi joutua olemaan ilman syytä, pitkiä aikoja taisteluvalmiudessa, lihakset pinkeinä jännityksestä, sydän tykyttämässä, verenpaine koholla ja mieli valmiina taistelemaan olematonta vaaran aiheuttajaa vastaan. Pitkittynyt stressi kuluttaa henkisiä ja fyysisiä voimavaroja sekä altistaa mielenterveyden häiriöille, uupumukselle sekä muisti- ja elintapasairauksille.
Avainsanana stressitasapaino
Ratkaisu ei kuitenkaan ole stressin vältteleminen, vaan löytää itselle sopiva kuormituksen ja levon suhde eli stressitasapaino. Se edellyttää ennen kaikkea itsensä kuuntelua sekä taitoa johtaa omaa hyvinvointiaan. Sen edellytyksenä ovat fiksut valinnat kulloisiinkin voimavaroihin peilaten.
Keho kaipaa ja kestää hetkellistä kovaakin rääkkiä, mutta jatkuvaa liiallista kuormitusta se ei kestä. Alipalautuneisuus onkin aikamme vitsaus, mutta se ei johdu pelkästään liiasta kuormittumisesta, vaan yhtä lailla myös kapasiteettimme kaventumisesta. Liiallinen istuminen, ruutuaika ja fyysinen passiivisuus ovat johtaneet siihen, että särkymävaramme on olematon. Mitä huonommassa kunnossa olemme, sitä vähemmän kuormitusta siedämme ja sitä hitaammin voimavaramme elpyvät stressitilanteen lauettua.
Tavoitteena voimavarojen säätelytaitojen oppiminen
Sinun olisi siis tärkeää paitsi oppia palauttamaan voimavarojasi, myös kehittämään varavoimiasi. Kun fyysinen kuntosi kohenee, siedät paremmin arjen kuormitusta ja stressiä sekä lataat akkusi uudelleen nopeammin. Hyväkuntoisena stressi saa toimintakykysi notkahtamaan korkeintaan kohtuukuntoisen tasolle, kun vajaakuntoisena valahdat nopeasti työ- ja toimintakyvyttömäksi.
Valmentamisen syvin olemus?
Fyysisesti passiivisella elämällä makaamme itsemme pian jalattomiksi, mikäli emme omaksu uudelleen luonnollisen liikkumisen, ravitsemuksen sekä levon tasapainoa. Siitä personal trainingissa ja elintapavalmennuksessakin pitäisi pohjimmiltaan olla kyse: palautumis- ja kuormituksen säätelytaitojen opettamisesta sekä turvamarginaalin rakentamisesta, kehon turnauskestävyyttä ja mielen muskeleita kehittämällä.
Lähde: Tämä postaus on hieman mukailtu ote 25.8.2022 julkaistavasta, Satu Tuomisen ja Riku Aallon, Stressitasapaino -kirjasta (Docendo.2022).
Kirjailijaesittelyt
Liikuntafysiologi Satu Tuominen on sykevälivaihtelun ja palautumisen asiantuntijana. Hän on ollut kehittämässä suorituskykyä ja hyvinvointia edistävää sykeväliteknologiaa Firstbeatilla, joka on kansainvälinen hyvinvoinnin ja huippu-urheilun parissa toimiva yritys. Hänellä on monipuolinen urheilutausta niin kilpaurheilijana kuin valmentajana muun muassa maastohiihdon parissa.
Fysioterapeutti ja ammattivalmentaja Riku Aalto on personal trainingin ja elintapavalmennuksen uranuurtaja Suomessa. Hän on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja -opinnoilla. Riku on kirjoittanut 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta ja fyysisestä hyvinvoinnista.
