Suhtautumisemme kuormituksen ja levon tasapainoon on vääristynyt. Etsimme jatkuvasti helpointa ja fyysisesti keveintä tietä, jottei meidän vain tarvitsisi liikkua. Vastapainoksi valtavalle istumisannokselle, etsimme epätoivoisesti myös tehokkainta liikuntamuotoa ja kuormittavimpia harjoitusmenetelmiä, nopeamman kunnon nousun sekä kiinteämmän kropan toivossa.
Kehomme on jalostunut liikkumista varten viimeiset 2 miljoonaa vuotta. Evoluutio on muokannut kehomme liikettä ja pystyasentoa varten. Ja mitä me sitten menemme tekemään? Lysähdämme istumaan ja mukautamme kehomme kestokippuraan. Kaiken kukkuraksi työasentomme ovat niin tuettuja, ettei meidän tarvitse edes liikkua paikoiltamme.
Oletko muuten tullut koskaan ajatelleeksi, että vietät elämäsi parhaat tunnit työnantajasi palveluksessa ja jämätunnit vapaa-ajalla? Vuorokauden tunnit eivät olekaan saman arvoisia, sillä väsyneenä, nuutuneena sekä työpäivän haasteiden kurittamana akut ovat loppu ja energiat vähissä töistä vapaalle kotiuduttuasi. Täysipainoinen vapaa-aika jää tällöin vain haaveeksi.
Me suomalaiset olemme kymmenien tuhansien kuntotestitulosten mukaan keskimäärin 8 tunnin, istumatyötä tekevät ainoastaan 6,5 tunnin työkunnossa, tarkoittaen sitä, etteivät illat ja viikonloput riitä palautumiseen. Pelkkä lepääminen ja palauttelu eivät kuitenkaan ole ratkaisu energisyyden sekä elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Tarvitaan parempaa fyysistä kapasiteettia, jotta virtaa, voimia ja iloa riittää vielä työpäivän jälkeisillekin tunneille. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kovempi, tehokkaampi ja suorituskeskeisempi liikunnan harrastaminen, vaan parhaat tulokset ovat saavutettavissa huomattavasti pienemmin, kevyemmin ja armollisemmin ponnistuksin.
Viimeaikainen, voimakas etätöihin siirtyminen on vaikuttanut suomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja suorituskykyyn merkittävästi. Päivittäisten askelten määrä on vähentynyt entisestään keskimäärin 1000-3000 askelta vuorokaudessa. Eniten aktiivisuus on vähentynyt, tai vastaavasti paikallaan olo on lisääntynyt, kello 07-14 välisenä aikana eli päivän energisimpinä tunteina. Se heijastuu valitettavasti myös vapaa-ajan aktiivisuuteen, eikä liikkumaan jakseta enää lähteä istumismaratonin uuvuttamana.
Istummekin keskimäärin 9-11 tuntia vuorokaudessa, kun sängynpohjalla vietetään vain noin 7 tuntia. Istumme siis enemmän, kun nukumme. Jos tuon suhteen saisi käännetyksi toisin päin, olisi jo sillä valtavat kansanterveydelliset ja -taloudelliset vaikutukset, yksilön hyvinvoinnin parantumisesta puhumattakaan.
Staattinen paikallaan olo ja yksipuolisen työn luoma epätasapaino uhkaavat riistää keholtamme ja mieleltämme terveyden. Hengitys- ja verenkiertoelimistömme tarvitsee kipeästi matalatehoista ja lempeää liikettä, mutta myös tehokkaampia spurtteja, hengästymistä ja huohotusta. Lihaksemme kaipaavat voimakasta vääntöä ja kääntöä sekä pitkäkestoisempaa pumppaustyötä. Hermostomme tarvitsee nopeaa reagointia, koordinatiivisia haasteita sekä voimakkaita voimanpurkauksia.
Myös nivelemme sekä sidekudosrakenteemme anelevat laajoja liikkeitä, venytyksiä ja luustomme iskuja sekä tärinää. Ja aivomme kaipaavat liikettä, tuuletusta, uusia liikemalleja, kohonnutta kortisolin määrää sekä aktiivisuuden aiheuttamaa mielihyvähormonien ryöppyä. Etuoikeutettuja ovatkin ne, jotka saavat vielä liikkua työssään monipuolisesti, sillä fyysinen työ säästää tekijänsä jatkuvalta huolelta terveyspääoman hupenemisesta.
Monipuolinen ja riittävä liikkuminen pitää kehomme ja mielemme terveinä, toimintakykyisinä, kestävinä, joustavina ja voimakkaina pitkälle tulevaisuuteen saakka. Vaikka liikunta ei välttämättä lisääkään harrastajansa elinikää, auttaa se lisäämään itsenäisten, aktiivisten vuosien määrää jopa 10-20 vuodella passiivisiin ikätovereihin verrattuna.
Liikunta auttaa myös parantamaan harrastajansa elämänlaatua. Se lisää hermosolujen määrää ja poistaa kehosta vanhoja sekä vaurioituneita soluja, joka nuorentaa aivojamme ja pitää ajattelumme vireänä. Aerobinen kestävyysliikunta lieventää iän tuomia vanhenemismuutoksia ylläpitäen hengitys- ja verenkiertoelimistömme toimintaa, tehostaen sokeriaineenvaihduntaa sekä pienentämällä muistisairauksien riskiä.
Lihaskuntoharjoittelu taasen tuottaa useita terveyshyötyjä, joista toimintakyvyn säilyminen, aineenvaihdunnan tehostaminen, luuston lujuuden ylläpitäminen sekä kaatumistapaturmien ehkäiseminen lienevät tekijöitä tärkeimmästä päästä.
Jos siis haluat elää pitkän, täysipainoisen ja ”rikkaan” elämän, kannattaa sinun arvostaa liikettä ja liikuntaa jo varhaisessa vaiheessa. Liikunnan harrastaminen, vähäinenkin sellainen, on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Pienetkin sijoitukset kannattavat ja jokainen askel sekä toisto kerryttävät lisää hyvinvointisaldoa terveystilillesi. Älä siis toivo kevyempää taakkaa, vaan vahvempaa selkää.
