Jos minun pitäisi nimetä ratkaisevin muuttuja hyvinvoinnin ja onnellisuuden näkökulmasta, sanoisin ehdottomasti sen olevan energia. Tarvitsemme energiaa jo pelkästään olemiseen, tekemisestä puhumattakaan. Ilman energiaa emme selviydy työstä, treeneistä, arjen askareista tai elämän mukanaan tuomista velvoitteista. Emme myöskään palaudu kuormituksesta, emmekä myöskään nauti vapaa-ajasta. Päädymme rentoutumaan ja rauhoittumaan tavoilla, jotka kääntyvätkin meitä vastaan – vain koska olemme väsyneitä. Ilman energiaa emme voi elää onnellista ja rikasta elämää.
Joidenkin arvioiden mukaan suomalaiset ovat keskimäärin 8 tunnin työkunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen energiaa ei riitä juuri muuhun. Toimistotyöntekijöillä arvio on vieläkin heikompi: 6,5 tuntia. Jos energiaa ei riitä edes työpäivästä selviytymiseen, miten sitä riittäisi täysipainoisesta vapaa-ajasta nauttimiseen?
Väsyneinä lohdutamme itseämme palautumista entisestään heikentävillä tavoilla, hetken mielihyvää tavoitellen, eivätkä illat ja viikonloput enää riitä palautumiseen ja energiavajeen täyttämiseen. Jatkuva väsymys uuvuttaa, nostaa stressitasoja ja vajavaisen fyysisen ja henkisen kapasiteettimme seurauksena oireilemme sairastamalla.
Yrittämisen ja sinnikkyyden puutteesta meitä ei kuitenkaan voi syyttää. Kun päätämme ryhtyä panostamaan hyvinvointiimme kuntoilua, ravitsemusta ja itsekuria skarppaamalla, sinnittelemme aikamme jopa epäinhimillistä kurjuutta kokien.
Samanaikainen, dramaattinen liikunnan lisääminen sekä energiansaannin vähentäminen johtavat kuitenkin hyvin pian innostuksen ja suorittamisen lopahtamiseen. Niin kuin sen kuuluukin johtaa, sillä juuri tällaisissa tilanteissa yrität hypätä oivalluksesta suoraan lopputulokseen ilman, että kuljet ymmärryksen ja niin kuormitusta kuin palautumista tukevien työkalujen kautta.
Koska hyvinvoinnin ja tapojen muutoksen onnistumisen avainsana on energia, on ennen sen kuluttamista varmistettava sen riittävyys. Edes päivittäinen kuntoliikunta ei johda toivottuihin tuloksiin, jos laiminlyöt lepoa, palautumista ja kehitystä tukevaa ravitsemusta. Kuten ei tehokkaatkaan treenit kumoa liiallisen istumisen aiheuttamia terveyshaittoja, jos arkesi muutoin on passiivista.
Hyvinvointiin panostavassa muutoksessa etusijalla onkin oman lähtökohdan, tavoitteen ja syyn ymmärtämisen jälkeen palauttava uni ja lepo sekä energiaa antava ja ravinteita tarjoava ravitsemus. Sen jälkeen keskitytään energian kuluttamiseen erilaisten arkiaktiivisuuteen ja kuntoliikuntaan tähtäävien harjoitusten kautta. Kun ymmärrät lähtökohtasi jokaisen palauttavaan tai kuormittavaan tähtäävän toiminnan hetkellä, voit suhteuttaa toimintasi yksilöllisiin tarpeisiisi.
Energian rooli on siis ratkaiseva, kun kyse on arjen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Se on ratkaisevaa myös silloin, kun haluamme olla onnellisempia ja paremmassa kunnossa, vaikuttaa tuottavuuteemme tai vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Kun sinulla on riittävästi energiaa, on sinun mahdollista myös kuluttaa ja kasvattaa sitä. Ennen voimavarojen kuluttamista on siis keskityttävä niiden riittävyyden varmistamiseen.
