”Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, ei ole olemassa mitään rajoja sille, miten perusteellisesti voit palaa loppuun” (psykologian professori Svend Brinkmann). Liian täydellisyyteen pyrkivät tavoitteet sekä suuret muutospyrkimykset voivatkin kääntyä itseään vastaan ja johtaa hyvinvoinnin sijaan pahoinvoinnin lisääntymiseksi.
Oletko päättänyt joskus muuttaa hyvinvointitottumuksesi paremmiksi kerta heitolla? Oletko ryhtynyt syömään terveellisemmin ja tarkemmin sekä noudattamaan tiukkaa treeniohjelmaa into piukeana? Oletko panostanut samanaikaisesti myös säännöllisiin nukkumaanmeno- ja heräämisaikoihin, venyttelyyn ja lihashuoltoon, palauttaviin hengitysharjoituksiin sekä mielen harjoittamiseen meditoimalla tai rentousharjoituksia toistamalla? Miten olet onnistunut muutospyrkimyksissäsi? Ovatko ne kaikki nyt osa pysyvää arkeasi?
Niinpä niin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on syvältä. Tai ei kokonaisvaltainen hyvinvointi, vaan liian kunnianhimoinen, laajamittainen ja kokonaisvaltainen muutospyrkimys kerralla toteutettavaksi.
Muutos tekee kipeää
Jos tapojen muuttaminen olisi helppoa, olisimme kaikki laihoja, hyväkuntosia ja rikkaita. Söisimme kulutukseemme nähden sopivasti, liikkuisimme runsaasti ja säästäisimme sekä sijoittaisimme osan tuloistamme tulevaisuuden varalle. Vaan kun ei ole. Mielemme ja kehomme pyrkii kaikin keinoin säilyttämään homeostaasin eli tasapainotilan. Vaikka muutos tuntuisi kuinka yksinkertaiselle ja innostavalle tahansa, on sohvalle jämähtäminen ja vanhoissa tavoissa roikkuminen vielä huomattavasti yksinkertaisempaa.
”Muutos on alussa vaikeaa, keskellä sotkuista ja lopussa upeaa” .
Robin Sharman
Haluamme kyllä palavasti muutosta, mutta emme ole kovinkaan valmiita muuttamaan itseämme ja omaa käyttäytymistämme. Vanhassa, huonossa tilanteessa roikkuminen on turvallisempaa kuin uuteen, parempaan tapaan tarttuminen. Sopeutumiskykymme onkin samanaikaisesti sekä siunaus että vitsaus. Totumme jopa kipuun ja kärsimykseen niin tehokkaasti, että parempaa kohti ponnistelu tuntuu niin kauan liian työläältä, kuin paikallaan pysymisen kipu on muuttumisen tuskaa pienempi. Albert Einstein on määritellyt hulluuden seuraavasti: ”Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia”. Kyseinen viisaus sopii hyvin myös tapojen muuttamiseen.
Tavoitteet tottelevat tekemistä
Jotain on siis tehtävä toisin, jotta lopputulos voi olla parempi. Mutta ei kaikkea, ainakaan kerralla. Aki Hitsan sanoin: ”kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen meistä voi olla vähän parempi, päivä kerrallaan”.
Jos haluat onnistua tapojen muuttamisessa, laadi siihen strategia. Maailma on nimittäin oikeudenmukainen paikka: Kun teet oikeita asioita, systemaattisen suunnitelmallisesti ja riittävän pitkään, toteutuvat tavoitteesi aivan varmasti. Aseta tavoitteesi kuitenkin korkealla sijaitsevan katon (optimi) sijaan lattiataso määrittelemällä (minimi). Älä tavoittele kerralla liian suurta muutosta, vaan pilko tavoitteesi niin pieniksi teoiksi/ toimintatavoitteiksi kuin mahdollista, jotta niihin tarttuminen on helppoa ja motivoivaa arjen puristuksesta huolimatta.
Tavoitteen ja karkean ”sotasuunnitelman” määrittelyn jälkeen kirjaa kalenteriisi haluamiasi asioita. Listaa sinne niitä tekoja, joiden avulla elät tavoitteesi todeksi. Sitten käärit hihat ja ryhdyt töihin, sillä homma on enää tekemistä vaille valmis. Yksinkertaista ja helppoa, eikö totta.
Päästä irti lopputuloksen hirttosilmukasta
Yksinkertaista ja helppoa se toden totta on, kunhan päästät irti lopputuloksen panttivankiudesta, etkä hirttäydy tuloksiin, vaan keskityt tekemään pienet asiat arjessa hyvin ja huolellisesti. Onkin tärkeää ymmärtää, että vain toistot eli samojen asioiden sinnikäs junnaaminen muuttaa maailmaa. Menestyminen onkin enemmän kasvusysteemissä pysymistä kuin yksittäisiä urotekoja. Menestyminen ei siis ole teko, vaan se on toistuva tapa.
