Nykytutkimukset puoltavat pelkän fyysisen terveyden lisäksi sitä, että liikunta vaikuttaa suotuisasti myös aivojen toimintaan ja jopa rakenteeseen. Liikunta lisää aivojen neuroplastisuutta eli rakentaa lisää hermoyhteyksiä keskushermostoomme aivojen kokonaismassaa kasvattaen. Näin ollen liikunta parantaa myös tutkitusti myös kognitiivisia taitoja, kuten havaintokykyä, muistia, luovuutta ja kykyä oppia uusia asioita.
Useiden tutkimusten mukaan liikunta on parasta aivojumppaa. Sudokun, muistipelien ja kognitiivisia taitoja kehittävien tietokonepelien sijaan parhaat tulokset oppimisen, luovien ongelmanratkaisutaitojen ja älykkyyden osalta saavutetaan säännöllisellä, pitkäjänteisellä ja kohtuurasitteisella kestävyysliikunnalla.
Heti kun lähdemme liikkumaan, verenkierto nopeutuu myös aivoissa. Erityisesti otsalohko alkaa toimia paremmin. Se osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja tunteiden säätelyyn. Sillä on merkittävä rooli myös stressitilanteissa, sillä otsalohkossa sijaitsee muun muassa kyky hillitä impulsseja ja taito ajatella abstraktisti sekä analyyttisesti. Hyvin toimivan otsalohkon ansiosta voimme stressitilanteissa suhteuttaa reaktiomme järkevästi. Otsalohko on siis yksi kehomme stressisuitsijoista.
Hyvin toimivan otsalohkon ansiosta voimme stressitilanteissa suhteuttaa reaktiomme järkevästi. Otsalohko on siis yksi kehomme stressisuitsijoista.
Hippokampus on aivojemme muistikeskus, joka osallistuu muun muassa muistojen luomiseen sekä ohjaa stressijärjelmäämme niin, ettemme reagoisi eri tilanteisiin liian vahvasti tunteilla.
Otsalohkoa ja hippokampusta voidaan vahvistaa liikunnalla, joka parantaa niiden toimintaa sekä ehkäisee niiden kutistumista!
Liikunta parantaa aivojen toimintaa myös vahvistamalla sen eri osien hermosolujen välisiä kytköksiä. Aivojen eri alueiden täytyy pitää tiiviisti yhteyttä, jotta koko verkosto ja siten kehomme toimisi mahdollisimman hyvin. Käytännössä liikunta kasvattaa siis aivoja (mm. muistikeskus hippokampuksen kokoa) ja lisää älykkyyttä. Kaiken tämän lisäksi liikunnalla on mielialaa kohentava, kipua lievittävä ja ahdistusta sekä masennusta lievittävä vaikutus.
Käytännössä liikunta kasvattaa siis aivoja ja lisää älykkyyttä. Kaiken tämän lisäksi liikunnalla on mielialaa kohentava, kipua lievittävä ja ahdistusta sekä masennusta lievittävä vaikutus.
Tutkimuksissa on todettu, että fyysinen rasitus voi synnyttää uusia soluja, jotka ovat ”lähes immuuneja” stressille. Tai ainakin kyseiset solut sietävät stressiä huomattavasti paremmin. Valitettavasti kyseessä on vielä rotilla tehdyt tutkimukset, mutta samaa ilmiötä ei oikein voi olla havainnoimatta ihmisilläkin. Liikunta ja fyysinen rasitus tekevät siis meistä solutasollakin vahvempia. Kyseisiä solutason muutoksia havaittiin siimahännillä jo kuuden viikon intensiivisen treenin tuloksena. Kehon ja mielen saumattomalle yhteydelle saatiin taas lisää vahvistusta.
Liike voi siis olla lääkettä niin keholle kuin mielellekin, mutta vain silloin, kun sen laatu ja annostelu ovat kunnossa. Riuhtominen, repiminen ja liiallinen treenaaminen kuluttavat kehoamme jopa huomattavasti liikkumattomuutta nopeammassa tahdissa. Monet tämän päivän trendilajeista, kuten HIIT, crossfit ja erikoistekniikoita ylikorostava kuntosaliharjoittelu, voivat terveyspääoman kerryttämisen sijaan nopeuttaa elimistömme kulumista. Juuri siitä syystä liikkeiden ja liikkumisen suoritustekniikkaan sekä liikunnan sopivaan annosteluun kannattaa kiinnittää paljon huomiota ja hyödyntää ohjelmoinnissa ammattilaisten apua.
Liike voi siis olla lääkettä niin keholle kuin mielellekin, mutta vain silloin, kun sen laatu ja annostelu ovat kunnossa.
Istumatyö tai arjen nopea passivoituminen kaipaavat vastapainokseen lempeää liikettä sekä pieniä aktivoitumistekoja. Pelkällä teholiikunnalla ei peitota edes istumisen aiheuttamia terveysongelmia, jos arki on muuten passiivista. Sen vuoksi prioriteettijärjestyksen tulisikin olla seuraava: Tärkeimpänä istumisen tauottaminen ja arjessa aktivoituminen, sitten matalatehoinen sekä palauttava peruskestävyysliikunta ja vasta myöhemmin kunnon noustua suorituskykyä kehittävä tehokkaampi liikunta.
Pelkällä teholiikunnalla ei peitota edes istumisen aiheuttamia terveysongelmia, jos arki on muuten passiivista.
Tämän päivän terveys sekä toimintakyky ovat tulosta aikaisemmista valinnoistamme, ja tämän päivän päätöksillä vaikutamme tulevien vuosien terveyteemme. Sijoittamalla säännöllisesti, pitkäjänteisesti ja nousujohteisesti liikuntaminuutteja sekä terveyttä edistäviä valintoja terveystilillemme, kerrytämme itsellemme terveyspääomaa, joka mahdollistaa itsenäisen selviytymisen jopa 20-30 –pidempään, passiiviseen elämäntyyliin verrattuna. Älä siis annan vaivojen ja sairauksien rajoittaa liikaa elämääsi, vaan pohdi mieluummin, mitä kaikkea kivaa voin harrastaa kolotuksista ja sairauksista huolimatta.
