Moni meistä haluaisi olla nykyistä paremmassa kunnossa: nostaa enemmän penkistä, juosta lennokkaammin, pelata paremmin ja näyttääkin ulkoisesti linjakkaammalta, lihaksikkaammalta ja sporttisemmalta. Terveydelliset tavoitteet, kuten sukurasitteisten sairauksien ennaltaehkäisy, rasitusvammojen välttäminen ja terveenä sekä toimintakykyisenä pidempään pysyminen eivät ehkä saa hyppimään innosta, mutta niiden arvo kasvaa huimasti, etenkin silloin kun terveys on uhattuna tai se menetetään äkillisesti. Kumpi sitten on tärkeämpi toiminta- vai suorituskyky? Ja miten ne suhteutuvat toisiinsa? Siitä vähän ajatuksia seuraavassa.
Kiire kostautuu ennemmin tai myöhemmin
Me personal trainerit olemme usein hieman haastavassa tilanteessa, kun asiakkaalla on innostuksen iskiessä kova kiire saada itsensä kuntoon. Tavoitteet on asetettu ennakkoon niin korkealle, ettei niiden saavuttaminen mahdollista pienintäkään takaiskua, eikä varsinkaan ”perustusten valamista” ennen viimeistelyhommiin ryhtymistä.
On kuitenkin raaka fakta, ettei hyvää suorituskykyä tai sporttista ulkonäköä voida ryhtyä rakentamaan heikon terveyden sekä toimintakyvyn päälle. Tai voidaan kyllä, muttei ilman suurta riskiä ”korttitalon romahtamisesta” myöhemmässä vaiheessa.
Älä vauhdita kulumista kuntoilulla
Usein kuulee sanottavan, että liike on lääkettä. Se pitää täysin paikkansa, mutta ainoastaan silloin kun liikunnan annostelu ja laatu ovat kunnossa. Jos sen sijaan annostelu on liiallista tai liian kuormittavaa, eikä laatu kestä päivänvaloa, muuttuu liikunnan vaikutus kehossa (ja mielessä) päinvastaiseksi. Elämä on näet kulumisprosessi ja väärin mitoitettu sekä suoritustekniikaltaan virheellinen riuhtominen nopeuttavat kulumista huomattavasti.
Kumpi sitten on tärkeämpää toiminta- vai suorituskyky, siis hyvä terveys vai rautainen kunto? Vastaus on: molempia tarvitaan, mutta oikeassa marssijärjestyksessä painotettuina. Ensin on panostettava terveyden perustan sekä hyvän toimintakyvyn pohjien luomiseen ja vasta niiden ollessa kunnossa, voidaan keskittyä paremman kunnon ja suorituskyvyn kehittämiseen. Jos henkilön verenpaine on reippaasti kohollaan, voi maksimipainojen pukkaaminen jalkaprässissä olla kohtalokasta. Jos henkilön takaketjun lihakset ovat kireät kuin viulun kielet, voivat paikat paukkua padelia pelatessa ja jos alaraajojen linjaukset ovat pielessä, voi askelkyykky tuottaa enemmän haittoja, kuin haluttuja hyötyjä.
Särkymävaraa treenaamalla
Kuntoliikunta ja suorituskyvyn kehittäminen ovat kuitenkin ainoa keino ns. fyysisen kapasiteetin ja paremman palautumiskyvyn kehittämiseksi. Mitä paremmassa kunnossa henkilö on sitä paremmin hän sietää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta ja sen nopeammin hän palautuu kaikesta stressistä. Kuntoliikunnalla voidaan siis rakentaa niin sanottua särkymävaraa tai reserviä ”pahan päivän varalle”.
Terveys tarkoittaa toimintakykyä vaivoista huolimatta
Hyvä terveys ei tarkoita sairauksien ja vaivojen puuttumista, sillä ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi useitakin vaivoja ja sairauksia. Vaikka henkilöllä olisi vakaviakin terveyshaittoja, mutta hän pystyy liikkumaan, harrastamaan ja elämään täysipainoista elämää, voi henkilö hyvin perustein tuntea itsensä terveeksi. Jos sen sijaan henkilö on välttynyt varsinaisilta sairauksilta ja diagnooseilta, mutta hänen elämänsä on rajoittunutta huonon kunnon ja suorituskyvyn vuoksi, on vaikeaa päättää kumpaan joukkoon, terveiden vai sairaiden, hänet sijoittaisi.
Terveys on hyvän elämän resurssi
Terveys voidaan määritellä hyvän elämän resurssiksi, jota voidaan kasvattaa tai menettää omilla valinnoillamme. Jokainen suupala ja valinta sohvan sekä aktivoitumisen välillä kerryttää tai kuluttaa terveyspääomaa koko elinkaaren ajan. Terveyspääoma on suurimmillaan 20-30 –ikävuoden tietämissä, jonka jälkeen sitä kuluu enemmän kuin kertyy.
Terveyttä edistävässä ja tuloksellisessa treenaamisessa kuormituksen annostelu ja liikkeen laatu on siis tärkeintä. Harjoittelun annostelussa maltti on valttia ja nousujohteinen määrän sekä tehon lisääminen keskeisiä tekijöitä. Kun kehon eri elinjärjestelmiä ja kunnon ominaisuuksia (kestävyys, lihaskunto ja liikkuvuus) harjoitetaan monipuolisesti, on toinen työ toisesta lomaa. Myös kuormituksen, levon, ravitsemuksen ja palautumisen tulee olla tasapainossa, jotta keho pysyy toimintakykyisenä ja suorituskyky kehittyy treenaamisen seurauksena.
Liike voi siis olla lääke, mutta vain silloin, kun annostelu on yksilöllisesti oikein mitoitettua ja liiketekniikat ovat kunnossa. Jos harjoitellaan liian kovaa, väärillä suoritustekniikoilla tai turhan yksipuolisesti, voi treenaamisesta tulla yksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen potentiaalinen riskitekijä.
Parempaa elämää pidempään
Tämän päivän terveys sekä toimintakyky ovat tulosta aikaisemmista valinnoistamme, ja tämän päivän päätöksillä vaikutamme tulevien vuosien terveyteemme. Sijoittamalla säännöllisesti, pitkäjänteisesti ja nousujohteisesti liikuntaminuutteja sekä terveyttä edistäviä valintoja terveystilillemme, kerrytämme itsellemme lisää terveyspääomaa. Älä siis annan vaivojen ja sairauksien rajoittaa liikaa elämääsi, vaan pohdi mieluummin, mitä kaikkea kivaa voin harrastaa pienistä kolotuksista ja sairauksista huolimatta.
