Nopea vastaus:

info@impulssi.fi

Whatsapp:

050 3024 324

VOIMAVAROJA JA VARAVOIMIA ARJEN HAASTEISIIN

Ilman riittävää vitaliteettia eli energisyyttä kaikki tuntuu taakalta. Jos energiaa ei riitä työpäivästä selviytymiseen ja siitä palautumiseen, niin kuinka sitä riittäisi täysipainoisesta vapaa-ajasta sekä harrastuksista nauttimiseen? Päivän askareisiin kuluvien ja niistä palautumiseen tarvittavien voimavarojen lisäksi tarvitaan siis varavoimia eli hyvinvointireserviä, joka mahdollistaa elämästä nauttimisen, ei pelkästään selviytymisen. 

Voimavarat termi on mielestäni varsin oivallinen. Se muodostuu sanaparista, joista voima viittaa henkisiin ja fyysisiin kykyihin ja varat siihen, kuinka paljon niitä on käytettävissä ”yli akuutin tarpeen”.

Kääntämällä sanaparin toisin päin, kuvaa sana varavoimat mielestäni edellistäkin paremmin sitä kapasiteettia tai ylijäämää, joka meillä tulisi olla käytettävissämme, hyvinvointimme arjessa varmistaaksemme. 

Käytän niin sanotuista varavoimista tässä yhteydessä nimitystä kapasiteetti. Se kuvastaa niitä voimavaroja, jotka jäävät reserviin, eivätkä kulu työn haasteisiin sekä arjessa selviytymisen. Se on siis se turvamarginaali tai särkymävara, joka estää meitä väsähtämästä ja hyytymästä lyhyellä aikavälillä sekä uupumasta ja palamasta loppuun pidemmällä aikajänteellä.  

Käsiteltäessä kapasiteettia työhyvinvoinnin näkökulmasta, voidaan työstä selviytymisen edellytyksenä nähdä olevan työn haasteiden sekä työntekijän kapasiteetin välinen suhde. Jos työntekijä joutuu päivästä toiseen taistelemaan kognitiivisten kykyjensä, fyysisen kuntonsa ja sosiaalisen tukiverkostonsa suhteen äärimmillään, johtaa ponnistelu ennen pitkää henkiseen sekä fyysiseen oireilemiseen ja uupumiseen. 

Jos taas henkilöllä on työhön tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen, usko omiin mahdollisuuksiin, hyvä fyysinen suorituskyky sekä johdon, esimiehen, työkavereiden ja perheen tuki selkänojanaan, kestää hän hyvin kovaakin hetkellistä painetta, kiirettä ja työtaakkaa.

Henkilö, joka on kokonaisvaltaisesti hyvässä kunnossa (riittävä kapasiteetti/ turvamarginaali) sietää siis enemmän kuormitusta ja palautuu nopeammin fyysisestä ja psyykkisestä stressistä.

Hyväkuntoinen henkilö ei putoakaan vajaakuntoiseksi/ työkyvyttömäksi, vaan on edelleen hyvinvoiva ja toimintakykyinen, vaikka kuormitus, stressi ja unettomuus sekä energiavaje koettelisivatkin ajoittain hänen voimavarojaan.

Tästä on siis kyse, kun puhun varavoimista. Onko sinun voimavaroissasi särkymävaraa eli onko sinulla riittävästi varavoimia täysipainoisen vapaa-ajan viettämiseen sekä rikkaaseen elämään?

Jaa:

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Riku Aalto

Riku Aalto

Riku on personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Koulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja ammattivalmentaja, joka on täydentänyt osaamistaan muun muassa liikuntahallintotutkinnolla, työhyvinvointivalmentajakoulutuksella sekä ravinto-, voima- ja psyykkinen valmentaja –opinnoilla. Riku on kirjoittanut noin 40 kirjaa harjoittelusta, ravitsemuksesta sekä fyysisestä hyvinvoinnista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue lisää

Vastaamme yhteydenottoihin nopeasti.